Tutkija: Työperäinen maahanmuutto jatkunee ennallaan Säätytalon kompromissilla – maataloudessa voi tulla ongelmia
Työperäinen maahanmuutto jatkunee hallitusneuvottelujen linjauksilla suunnilleen ennallaan, arvioi ajatuspaja e2:n vanhempi tutkija Rolle Alho.
Alho kirjoittaa Twitterissä, että mediassa esillä ollutta oleskeluluvan 1600 euron tulorajaa ei voi pitää kovin merkittävänä, koska harvassa työssä kuukausitulot jäävät sen alle. Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan perussuomalaiset vaativat vielä yli 3000 euron tulorajaa, Alho huomauttaa.
– Tulorajan nostamista ei voida myöskään pitää kovin merkittävänä toimenpiteenä sen takia, että Suomessa ulkomaalaisilla on oikeus työskennellä myös muilla oleskeluluvilla kuin työntekijän oleskelulupa, eivätkä esimerkiksi EU- ja Eta-maiden kansalaiset tarvitse oleskelulupia, Alho huomauttaa.
Alhon mukaan suuri osa Suomessa työskentelevistä ei ole siten saapunut Suomeen työntekijän oleskeluluvalla.
– Näitä ihmisiä työntekijän oleskeluluvan tulorajan nosto ei siis koske ollenkaan.
Tutkijan mukaan kysymysmerkki on kuitenkin tulorajan noston vaikutus maatalouteen, jossa palkat nykyisellään jäävät usein alle 1600 euron kuukaudessa. Maatalous on täysin riippuvainen EU:n ulkopuolelta tulevista työntekijöistä.
– Kiinnostava kysymys on nyt, löytyykö maataloudessa palkannostovaraa sen verran, että palkkoja nostetaan uuden tulorajan asettamalle tasolle.
Maatalouden tilannetta turvaa Alhon mukaan tällä hetkellä se, että suuri osa maataloudessa työskentelevistä ukrainalaisista saa tilapäistä suojelua, eivätkä he tarvitse työntekijän oleskelulupaa.
– Mutta mitä sitten kun tilapäinen suojelu loppuu? Joutuuko osa ukrainalaisista muuttamaan pois koska heidän palkkansa on liian pieni?
Työntekijän oleskeluluvan tulorajan nostaminen voi Alhon mukaan tahattomana seuraamuksena parantaa niiden ulkomaalaisten asemaa, joiden työnantajilla on varaa tai halua nostaa alimpia palkkoja sen verran, että uusi tuloraja täyttyy.
Tilanne vaikuttaa Alhon mukaan siltä, eettä hallitusta muodostavat puolueet ovat tehneet kompromissin, johon tuskin mikään niistä on todellisuudessa tyytyväinen, lukuun ottamatta kristillisdemokraatteja, jolle asialla ei vaikuta olevan suurta painoarvoa.
– Kokoomus ja RKP eivät ole saamassa tavoittelemaansa nykyistä liberaalimpaa työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa.
Poissa keskusteluista ovat hänen mukaansa olleet esimerkiksi vaatimukset niin sanotun saatavuusharkinnan poistosta, jota kokoomus ja RKP ovat vuosikausia ajaneet. Perussuomalaiset eivät vastaavasti saaneet läpi merkittäviä tiukennuksia.
Alho arvioi, että työperusteinen maahanmuutto Suomeen tulee jatkumaan suhteellisen vilkkaana. Hänen mukaansa maahanmuuton volyymi ei ole kiinni myöskään pelkästään maahanmuuttopolitiikasta, vaan asiaan vaikuttavat lukuisat tekijät.
– Kuka olisi esim. toissa vuonna osannut arvioida, että Suomeen lyhyessä ajassa muuttaa noin 50 000 ukrainalaista, hän kysyy.