Tutkija: Tämä oli se vaihe, jossa Israel pystyi iskemään Iraniin – "Sopi tavoitteisiin"

Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola sanoo, että Israel katsoi juuri nyt olevan kannattavaa iskeä Iraniin.

– Iran ei ole pystynyt vielä järjestämään suojaustaan eikä ole edennyt ydinohjelmassaan niin pitkälle, ettei se olisi pysäytettävissä. Ja muutenkin Israel katsoo, että Iran on ollut heikossa tilanteessa suhteessa Israeliin, Juusola kertoo.

Israel teki viime syksynä Iraniin mittavan iskun, joka kohdistui muun muassa Iranin ilmatorjuntajärjestelmiin.

Juusola sanoo, että Israelin perjantaisessa iskussa oli varmasti myös poliittisia motiiveja.

– Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu haluaa koko ajan pitää yllä konfliktia. Se on ollut hänen pyrkimyksensä pidempään ja näkynyt Gazan kohdalla. Hän on halunnut jatkaa siellä sotaa ja samoin hän on halunnut pitää konfliktia yllä Syyrian ja Libanonin kohdalla.

– Olennaisinta on, että tämä oli se vaihe, jossa Israel pystyi iskemään Iraniin. Se sopi Israelin johdon tavoitteisiin ja korostaa voimakkaasti, kuinka vahvassa asemassa Israel on tällä hetkellä.

Juusola kuitenkin huomauttaa, että laajemmassa kuvassa Israelin iskut olivat yllättäviä, sillä Yhdysvalloilla ja Iranilla on ollut meneillään neuvotteluprosessi Iranin ydinohjelmasta. Lisäksi maiden olisi tarkoitus jatkaa neuvotteluja viikonloppuna Omanissa.

– Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on useamman kerran ilmaissut, ettei Israelin pitäisi nyt iskeä Iraniin. Tavallaan tämä osoitti Trumpin heikkoutta tässä tilanteessa.

Juusola huomauttaa, ettei Netanjahu ole pitänyt Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä neuvotteluprosessista.

– Tämä isku ilman muuta heikentää sen prosessin mahdollisuuksia.

Iran on ilmoittanut, että Yhdysvallat on vastuussa Israelin iskujen seurauksista.

– Kyllähän Yhdysvallat tästä tietenkin tiesi ja on jollakin tasolla varmasti suostumuksensa antanut, koska isku tapahtui. Voi olla, että Yhdysvalloilla on myös ollut rooli tiedustelutiedon tuottajana tässä, mitä se ei tietenkään julkisuuteen kerro. Ei voi sanoa niin, että Yhdysvallat olisi tästä sivussa.

Juusola sanoo, että pahimmassa tapauksessa Iran vetäytyy kokonaan 1970-luvun alussa allekirjoittamastaan ydinsulkusopimuksesta.

– Se olisi poliittisella tasolla ja pitemmällä taustalla traaginen tapahtuma ja seuraus. Tavallaan Iran lähtisi silloin Pohjois-Korean tielle.

Juusola arvelee, että Iranin laajempi isku Israeliin on vielä tulossa. Iran ei ole vähätellyt Israelin iskun vahinkoja, vaan kertonut suoraan keskeisten sotilaskomentajien kuolleen ja kuuden ydinohjelman tutkijan saaneen surmansa.

Iran on menettänyt lyhyen ajan sisällä asemiaan Israelin lähialueilla, kun Israel on pyrkinyt tuhoamaan Libanonissa äärijärjestö Hizbollahin ja Syyriassa vaihtui valta.

– Suurin riski liittyy siihen, että Iran iskee yhdysvaltalaiskohteisiin Persianlahden arabivaltioissa tai sitten polttoaineiden jalostusjärjestelmiin näissä maissa tai sulkisi Hormuzinsalmen. Se vaikuttaisi öljykysymykseen hyvin suoraan. Se johtaisi siihen, että Yhdysvallat olisi myös mukana tässä, Juusola sanoo.

Yhdysvalloilla on tukikohdat esimerkiksi Qatarissa ja Bahrainissa.

– Kaiken kaikkiaan Yhdysvalloilla on kymmeniätuhansia sotilaita alueella. Se on tavallaan suurin uhkakuva, että nämä joukot vedetään tähän mukaan. Sitä tietysti Netanjahu toivoo.

Juusolan mukaan Netanjahun poliittinen tahto on ollut jo toistakymmentä vuotta, että Yhdysvallat saataisiin mukaan Iranin vastaiseen sotaan.