Tutkija: Suomessa on uusi työmarkkinaosapuoli – "Suora keskusteluyhteys hallitukseen"
Suomen Yrittäjistä (SY) on tullut entistä enemmän työmarkkinaosapuoli, arvioi vanhempi yliopistonlehtori Markku Sippola Helsingin yliopistosta Suomenmaalle.
Sippola on keskittynyt tutkimuksissaan muun muassa Suomen Yrittäjien, elinkeinoelämän keskusliitto EK:n sekä ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n välisiin valtasuhteisiin ja asemaan työmarkkinakentällä.
Hänen mukaansa SY:tä on perinteisesti pidetty enemmän lobbausjärjestönä, joka pyrkii edistämään tavoitteitaan vaikuttamalla julkiseen keskusteluun ja poliittisiin päätöksentekijöihin.
Viime vuosina SY on kuitenkin tullut entistä enemmän työmarkkinaosapuolten tontille, Sippola näkee.
– SY:tä on enemmän ja enemmän jopa kutsuttu moniin kansallisiin valmisteluihin ja työryhmiin. Aiemmin meillä oli työmarkkinoilla kolmikanta, mutta nykyisin se on usein monikanta, jossa on yhtenä osapuolena mukana Suomen Yrittäjät, Sippola pohtii.
Yrittäjät ovat saaneet Sippolan mukaan entistä enemmän vaikutusvaltaa myös suhteessa poliittisiin päätöksentekijöihin.
Se ilmenee muun muassa avoimuusrekisteristä, jonka mukaan SY:n lobbarit ovat saaneet paljon aikaa ja tapaamisia Orpon hallituksen ministereiltä.
Yrittäjien tavoitteet ovat myös edenneet päätöksenteossa. Yksi esimerkki siitä on Sippolan mukaan paikallisen sopimisen eteneminen.
Yrittäjien vaikutusvallan kasvu näkyi Sippolan mukaan jo Sipilän hallituksen aikana 2015–2019.
– Yrittäjillä on ollut pitkäaikaisia ja selkeitä tavoitteita. Paikallisen sopimisen uudistus oli menossa läpi jo Sipilän hallituksen aikana, mutta silloin SY:lle ei sopinut niin sanottu luottamusmieslukko.
– Mutta nyt Orpon hallituksen aikana se asia on taas mennyt SY:tä miellyttävään suuntaan. Ei ihan täysin, mutta aika pitkälti kuitenkin, Sippola pohtii.
Hän huomauttaa, että SY:n julkinen lobbaaminen on vähentynyt Marinin ja Rinteen hallitusten ajoista.
– Sille ei ole nyt ollut niin paljon tarvetta, koska yrittäjillä on ollut suora keskusteluyhteys hallitukseen. He eivät ole tällä kaudella tarvinneet niin paljon julkisuutta lobbaukseensa.
Merkittävä syy SY:n vaikutusvallan kasvuun on se, että elinkeinoelämän keskusliitto EK on omaehtoisesti vähentänyt rooliaan kolmikantaisessa valmistelussa.
EK luopui vuonna 2017 keskusjärjestösopimuksista.
Sippola sanoo huomanneensa sen myös tutkimuksissaan. Arvioidessaan sekä EK:n että SY:n ulostuloja vuosilta 2012, 2016 ja 2020, Sippola havaitsi, että EK painotuksissa korostuu nykyisin kaikkein tärkeimpänä kansainvälinen vaikuttaminen.
Työmarkkina-asiat korostuivat vasta kahdeksanneksi tärkeimpänä asiana Sippolan tekemässä kahdeksan osion kategorisoinnissa.
Yrittäjillä työmarkkinasuhteet olivat puolestaan nousseet kategorisoinnin keskivaiheille.
– Kun EK teki päätöksen, ettei se enää osallistu keskitettyyn sopimiseen, sen kantaa ottaminen työmarkkina-asioihin meni tosi vähäiseksi. Samaan aikaan SY:stä on tullut niissä kysymyksissä paljon aktiivisempi.
Asetelman muutos heijastuu koko järjestelmään.
Aiemmin työmarkkina-asioissa pyrittiin tasapuolisesti kuuntelemaan sekä palkansaajapuolta että elinkeinoelämän edustajia.
Nykyisin työmarkkina-asiat ovat Sippolan mukaan menneet entistä enemmän poliittiselle tasolle. Osapuolet ovat suoraan yhteydessä hallitukseen ja tekevät ahkeraa lobbausta tavoitteistaan.
– Se on ongelmallista siksi, että työmarkkina-asioihin tulee enemmän turbulenssia ja jatkuvuus työmarkkinoilta vähenee, kun suhtautuminen vaikkapa palkkakysymyksiin voi vaihdella kulloistenkin poliittisten värisuorien mukaan.
Elinkeinoelämän vaikutusvalta Orpon hallituksen päätöksiin on ollut Suomessa iso kysymys viime aikoina.
Orpon hallituksen on sanottu toteuttavan lähes kaikki EK:n toiveet päätöksenteossaan. Erityisesti hallituksen kehysriihen veronalennusten jälkeen arveltiin, että Helsingin Etelärannassa poksauteltaisiin sampanjapulloja.
Sippolan mukaan on totta, että Orpon hallituksen politiikassa ja EK:n tavoitteissa on paljon yhteneväisyyttä. Sen todentaminen on kuitenkin vaikeaa, minkä verran EK ihan aidosti pystyy vaikuttamaan hallituksen poliittiseen linjaan.
– Tämä on sellainen asia, että pitäisi tutkia, kuka tapaa kenetkin, kenellä on oikeasti hyvät suhteet kehenkin. Sellaiseen tietoon minulla ei ole pääsyä, voin analysoida asiaa ainoastaan siitä näkökulmasta, miltä tilanne näyttää ulospäin.
Sippola myös huomauttaa, ettei hallituksen ja työnantajapuolen yhteneväiset tavoitteet suoraan tarkoita sitä, että hallitus hyppisi EK:n tai SY:n pillin mukaan.
Kyse voi hänen mukaansa olla myös siitä, että varsinkin pääministeripuolue kokoomuksen arvomaailma on hyvin samanlainen kuin työnantajapuolella.
– Se, että jokin asia löytyy hallitusohjelmasta, ei suoraan tarkoita sitä, että hallituksella olisi ollut kontaktia näihin järjestöihin. Ne voivat kummuta samanlaisesta ideologiasta ilman mitään lobbaustakin.