"Turkki sai mitä halusi" – Yhdysvaltojen suostuminen mahdolliseen F-16-hävittäjäkauppaan saattoi olla ratkaiseva tekijä Suomen ja Ruotsin Nato-oven aukeamisessa
Turkin luovuttua Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessin estämisestä Madridin kokouksessa keskiviikkona kantautui Yhdysvalloista lähes välittömästi uutinen siitä, että presidentti Joe Bidenin hallinto olisi halukas myymään Turkille sen haluamat uudet F-16-hävittäjät. Turkki on havitellut hävittäjäkauppaa jo pitkään.
Yhdysvaltalaisviranomaisten julkisten puheiden mukaan Biden ei käynyt vaihtokauppaa hävittäjillä Nato-jäsenyysasiassa, kertoo New York Times. Julkistus ajankohtineen ei kuitenkaan varmasti ollut sattumaa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu STT:lle.
– Kyllä se aika yksi plus yksi on kaksi -asetelmalta nyt näyttää, ei se ihan sattumaa voi olla. On laajasti jaettu arvio, että Turkki välineellisti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet omien intressiensä ajamiseen, ja puolustusteolliset ja asekauppaintressit Yhdysvaltain suuntaan olivat aika määräävät. Tämä oli asia, joka oli jossain määrin liikkumassa jo ennen Turkin kampanjaa, mutta eiköhän tämä ollut siinä vauhdittamassa. Turkki sai tällä mitä halusi, Pesu sanoo.
Yhdysvalloissa päätökset asekaupoista tehdään lopulta kongressissa, mutta julkilausumassa on Pesun mukaan kyse Bidenin hallinnon viestistä maansa kongressin suuntaan, että F-16-kauppaa olisi kiirehdittävä. Toisaalta nyt lupaillut F-16-hävittäjät myös toimivat Yhdysvaltain vipuvartena Turkin suuntaan Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessin aikana, jos maa vielä heittäytyy hankalaksi.
– Tässä on asetelma, joka vahvistaa Suomen ja Ruotsin asemaa. Voi olla, että Turkki tavalla tai toisella muistuttaa Suomea ja Ruotsia asiakirjasta, joka allekirjoitettiin, mutta viime kädessä Turkki haluaa nuo F-16:t ja Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon, ja näiden asioiden välillä on nyt varsin selvä yhteys. Asetelma palvelee Suomen ja Ruotsin halua päästä nopeasti Naton jäseneksi, Pesu arvioi.
F-16-kaupan junnaamisen ohella Turkkia on kismittänyt se, että maa on suljettu ulos Yhdysvaltain huippumodernin F-35-hävittäjän ohjelmasta. Tämä tehtiin vastavetona sen jälkeen, kun Turkki päätti hankkia Venäjältä S-400-ilmatorjuntajärjestelmän.
Yhdysvallat on ottanut erittäin jyrkän kannan siitä, ettei F-35-hävittäjää ja venäläisjärjestelmää voida päästää toimimaan saman maan asevoimissa, sillä venäläisten haltuun voisi tätä kautta päätyä liikaa tietoa F-35:n ominaisuuksista.
– Yhdysvalloissa on oltu aika kategorisia siitä, että se on joko F-35 tai S-400, ne eivät voi toimia yhdessä integroidusti, Pesu sanoo.
Turkilla olisi periaatteessa mahdollisuus vielä kiristää Yhdysvaltoja Suomen ja Ruotsin jäsenyysasialla ennen uusien Nato-jäsenten ratifiointia Turkin parlamentissa, mutta maa tuskin haluaa vaarantaa tällä F-16-kauppoja, Pesu arvelee. Toisaalta Turkin ilmavoimien ylläpito on myös Yhdysvaltojen edun mukaista.
– Turkki on aika itsenäinen ja itsepäinenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan, mutta Yhdysvalloissa lähdetään siitä, että Turkin puolustuskyky palvelee myös viime kädessä Yhdysvaltojen ja Naton intressejä, Pesu sanoo.
Vaikka Turkki ei enää asettuisi vastateloin asiassa, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tielle voi vielä tulla mutkia eri jäsenmaiden sisäpolitiikasta, tutkija arvelee.
– Jos tietyissä Nato-maissa tulee sisäpoliittista turbulenssia, voi se vaikuttaa jotenkin (politiikan) asialistoihin ja voimasuhteisiin, mikä voi vaikuttaa haluun tai kykyyn ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyydet, ja nämä kysymykset voivat välineellistyä joidenkin muiden kysymysten kanssa. Tämä on nyt spekulaatiota, sillä juuri nyt ei ole mitään sellaista näkyvillä, mutta on tervettä varautua yllätyksiin, Pesu sanoo.
Turkkia lukuun ottamatta muut Naton jäsenvaltiot ovat ilmaisseet varauksetonta tukea Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle. Soraääni kuultiin lähinnä Kroatian presidentiltä Zoran Milanovicilta, mutta maan ulkoministeriö on vakuuttanut hallituksen tukevan Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä sekä Naton avointen ovien politiikkaa.
Yhdysvaltain marraskuussa pidettävien välivaalien tulos voisi vaikuttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnin tärkeysjärjestykseen Yhdysvalloissa, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että jäsenyydet ehditään hyväksyä kongressin nykyisellä kokoonpanolla.
– Uskon, että ratifiointi pystytään tekemään ennen sitä. Tässä on kuukausi aikaa ennen (Yhdysvaltain kongressin) istuntotaukoa, ja jos liittymispöytäkirjat allekirjoitetaan ensi viikolla, ratifiointi voi ymmärtääkseni alkaa sen jälkeen.