Ruokamyrkytykset tappavat miljoonia – näin pienennät riskiäsi
Lancet-lehdessä viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan ruokaperäiset sairaudet aiheuttivat arviolta 1,5 miljoonaa kuolemaa maailmanlaajuisesti vuonna 2021. Tutkimuksesta uutisoi CNN.
Luku ei tullut asiantuntijoille yllätyksenä, sanoo Columbian yliopiston järjestelmäbiologian laitoksen professori ja johtaja, tohtori Harris Wang CNN:lle.
Ruokaperäisten sairauksien vaikutuksia aliarvioidaan usein, koska niin monet tapaukset ovat lieviä tai jäävät ilmoittamatta, toteaa professori Julie Jean Quebeckin Laval-yliopiston elintarviketieteiden laitokselta.
CNN:n haastattelussa Jean luettelee yleisiä esimerkkejä ruokaperäisistä taudinaiheuttajista. Näitä ovat salmonella, E. coli, norovirus ja listeria.
Ne voivat aiheuttaa vatsataudin ja ripulin kaltaisia ongelmia, mutta voivat edetä myös vakavammiksi komplikaatioiksi, kuten sepsisiksi tai bakteremiaksi, jossa bakteereita pääsee verenkiertoon.
Riski sairastua ruokamyrkytykseen voi vaihdella ihmisestä toiseen.
Erityisen alttiita sille ovat pienet lapset, joiden immuunijärjestelmä on vasta kehittymässä, ikääntyneet, joiden vastustuskyky on heikentynyt, ja henkilöt, joiden immuunijärjestelmä toimii puutteellisesti. Myös raskaus lisää alttiutta sairastua vakavaan ruokaperäiseen sairauteen.
Myös suolistomikrobiomin häiriöt, jotka voivat johtua tiettyjen lääkkeiden tai antibioottien käytöstä, tekevät ihmisestä alttiimman ruoasta saataville, sairauksia aiheuttaville patogeeneille.
Ruokamyrkytyksiltä voi suojautua ruoan käsittelyyn ja valmistukseen liittyvillä varotoimilla. Yleisesti ottaen kannattaa välttää huonosti kypsennetyn lihan ja kananmunien, raa’an jauhon sekä pastöroimattomien maitotuotteiden syömistä, ja vihannekset on pestävä huolellisesti.
Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n mukaan korkeammassa riskiryhmässä olevien on parasta välttää myös raakaa kalaa, valmiita leikkeleitä (ellei niitä kuumenneta uudelleen) ja valmiiksi pakattuja salaatteja.
Tiettyjen ruokien jättäminen huoneenlämpöön ei ole turvallista – vaikka ruoan kuumentaisi myöhemmin uudelleen ”bakteerien tappamiseksi”, Tuftsin yliopisto muistuttaa. Kun ruoka on paloiteltu, kuorittu tai kypsennetty, se tulisi laittaa jääkaappiin kahden tunnin kuluessa, jos sitä ei käytetä heti.
Omaa immuunijärjestelmää voi myös vahvistaa ruokaperäisiä sairauksia vastaan terveellisillä elämäntavoilla. Ruokavaliossa kannattaa pyrkiä laajaan valikoimaan ruoka-aineita, jotka tarjoavat monia hivenaineita auttamaan elimistöä rakentamaan hyvän puolustuksen.
Nämä ravintoaineet saadaan usein tuoreista ja monipuolisista hedelmistä ja vihanneksista, täysjyvätuotteista, vähärasvaisesta proteiinista ja terveellisistä öljyistä.
Tuftsin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan mukaan ruokamyrkytyksen oireita voivat olla pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakouristukset ja kuume. Yleensä oireet menevät ohi 2–7 päivässä.
Ihmisten, joilla on vakavia oireita – kuten yli kolme päivää kestävä ripuli, korkea kuume tai verta ulosteessa – tulisi hakeutua lääkäriin.
Ruokaperäiseen sairauteen sairastuneille nesteytys on avainasemassa. Nestehukka pahentaa oireita asteittain ja johtaa hoitamattomana shokkitilaan sekä monielinvaurioon.