Tekoäly suunnitteli ensimmäistä kertaa rokotteen – "Kukaan ei olisi ennustanut"
Cambridgen yliopiston tutkijaryhmä sanoo käyttäneensä tekoälyä kehittäessään perustavanlaatuisesti uudenlaisen rokotetyypin, joka voi suojata laajoilta virusryhmiltä ja estää pandemioita. Asiasta uutisoi BBC.
Tutkijaryhmän mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun rokotteen avainkomponentti on suunniteltu kokonaan tekoälyllä ja sitä on sen jälkeen testattu ihmisillä. Rokote kehitettiin toimimaan kaikkia koronaviruksia vastaan.
Ryhmä tekee jo eläinkokeita yleisistä kausi-influenssarokotteista, joita ei tarvitsisi muokata joka vuosi, sekä H5N1-lintuinfluenssarokotteesta siltä varalta, että tällä hetkellä lintupopulaatioita tuhoava virus muuttuisi pandemiaksi.
He tutkivat myös rokotetta virusperäisiin verenvuotokuumeisiin, joihin lukeutuvat ebolalajit. Kongon demokraattisen tasavallan nykyisen epidemian aiheuttaa laji, johon ei ole vielä kehitetty rokotetta.
Normaalisti rokotteet suunnitellaan käyttämällä viruksen nykyistä kantaa. Cambridgen tutkijat ottivat tunnettuja geneettisiä koodeja koronaviruksista, joita oli tallennettu mahdollisten virusuhkien seurantaohjelmissa.
Tekoäly analysoi nämä geneettiset koodit. Sen jälkeen se suunnitteli ”superantigeenin”, joka voisi kouluttaa immuunijärjestelmää siten, että se antaa suojan koko virusperheelle, vaikka virukset mutatoituisivat tai uusi infektio hyppäisi eläimistä ihmisiin.
Aiemmin kehitettyjä korona- ja talvi-influenssarokotteita on päivitettävä säännöllisesti, koska virusten mutatoitumisen vuoksi rokotteet voivat vanhentua nopeasti.
– Olemme aina jäljessä. Yritämme päästä kehityksen edelle, sanoo professori Jonathan Heeney Cambridgen yliopistosta BBC:lle.
Heeneyn mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun tekoälyn suunnittelemaa antigeenia testattiin ihmisillä.
Kokeet, joihin osallistui 39 ihmistä, suunniteltiin arvioimaan, ovatko tällaiset rokotteet turvallisia. Toinen tutkimus, johon osallistuu noin 200 ihmistä, antaa paremman käsityksen siitä, kuinka hyvin rokote kouluttaa immuunijärjestelmää.
Journal of Infection -lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin mukaan vaikutus immuunijärjestelmään oli ”vaatimaton”, mutta havainnot herättävät silti innostusta tutkijoissa.
Professori Saul Faust, joka suoritti osan kokeista Southamptonin yliopistossa, sanoo tekoälysuunnittelulla ”ehdottomasti olevan potentiaalia”.
– Todella mielenkiintoista on se, että tämä teknologia on huomattavasti parempi suunnittelemaan rokotteita mahdollisia pandemioita varten silloin, kun virukset muuttuvat, hän sanoo BBC:lle.
Oxford Vaccine Groupin johtaja, professori Andy Pollard, joka ei ollut mukana tutkimuksessa, sanoo tämän lähestymistavan tuottavan vakuuttavaa näyttöä eläinkokeissa.
– Tämä on kiehtovaa dataa. Kukaan ei olisi ennustanut, että he pystyisivät luomaan tällaisia immuunivasteita, hän sanoo BBC:lle.