Tuleeko Bakun kokouksesta pelkkä pannukakku? Vielä on toivoa muustakin, arvioi asiantuntija
YK:n ilmastokokouksessa Bakussa on vielä mahdollista päästä kohtuulliseen lopputulokseen, arvioi neuvotteluihin osallistunut Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.
Neuvottelujen odotetaan venyvän lauantaille, ja Bakussa voidaan Säkkisen arvion mukaan päätyä kolmeen eri lopputulokseen.
– Yksi on täysi lässähdys, eli ei päästä sopimukseen ilmastorahoituksesta, joka on kokouksen suurin asia.
Toinen vaihtoehto on Säkkisen mukaan erityisesti EU:n näkökulmasta laiha kompromissi, jossa sovittaisiin rahoitustavoite, mutta päästövähennystoimien kohdalla ei päästäisi eteenpäin.
– Kolmas olisi paras tulos, eli saataisiin rahoitustavoite sovittua ja toistettua Dubaissa sovitut kirjaukset fossiilisista polttoaineista irtautumisesta ja otettaisiin askeleita eteenpäin nimenomaan ilmastotoimien puolella.
Säkkisen mukaan näyttää epätodennäköiseltä, että kokousta saataisiin vielä perjantain aikana pakettiin.
– Jos vertaa näitä kolmea eri vaihtoehtoa, niin parhaaseen lopputulokseen pääsy vaatisi todella taitavaa diplomatiaa, ja Azerbaidzanilla puheenjohtajana ei ole ehkä muskeleita sellaiseen.

Puheenjohtajamaa Azerbaidzanin ensimmäinen pohjaesitys sai Säkkisen mukaan vielä tylyn vastaanoton.
– Se oli liian heikko päästövähennysten suhteen. Kehittyvät maat katsoivat, että tässä ei ole vielä mitään numeroita sen suhteen, mikä rahoitustavoitteen pitäisi olla.
Adzerbaidzan on Säkkisen mukaan johtanut kokousta teknisesti asiallisesti, mutta EU:n ja Suomen näkökulmasta puheenjohtaja ei ole osoittanut riittävää kunnianhimoa aikaansaannosten osalta.
Ilmapiiriä myrkytti Säkkisen mukaan osaltaan Azerbaidzanin presidentti Ilham Aliyev, joka tuli kokoukseen puhumaan öljystä ja kaasusta ”jumalan lahjana” ja arvostelemaan länsimaita tekopyhyydestä.
– Isäntämaan pitäisi pystyä huolehtimaan siitä, että se suhtautuu kaikkiin osapuoliin asiallisesti, ja juoksuttaa kokousta eteenpäin.
Kokouksen varsinaisena puheenjohtajana toimiva Azerbaidzanin ympäristö- ja luonnonvaraministeri Mukhtar Babajev on Säkkisen mukaan esiintynyt hyvin hillitysti, mutta ei toisaalta ole myöskään ottanut vahvaa johtajuutta. Maan kyky juoksuttaa kokous onnistuneeseen lopputulokseen on epävarma.
– Azerbaizdan ei aiemmin ole ollut ilmastokokouksissa mikään merkittävä toimija, ei ehkä ole sellaista pitkän linjan kokemusta ja voimakasta sitoutumista ilmastoneuvotteluihin.
Säkkinen pitää kuitenkin hyvänä vetona sitä, että Azerbaizdan pyysi Iso-Britannian ja Brasilian tukemaan lopputuloksen etsimistä.
– Otettiin vähän leveämpiä harteita, mikä on hyvä asia.
Säkkisen mukaan molemmat maat haluavat varmasti tuloksia ja Brasilia siivota pöytää omaa ensi vuonna pidettävää kokoustaan varten.
– Asiat, joita ei pystytä ratkomaan Bakussa, pitäisi pystyä ratkomaan Brasiliassa. Iso-Britannia haluaa taas uuden hallituksen johdolla selkeästi ottaa vahvan roolin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja ehkä vähän osaltaan täyttää sitä Trumpin jättämää aukkoa.

Kiina on Säkkisen mukaan vetänyt teknisen tason neuvottelupöydissä tiukkaa linjaa uusiin sitoutumuksiin esimerkiksi fossiillisista polttoaineista.
Kiinalle tyypillistä on Säkkisen mukaan pyrkimys esiintyä ilmastokokouksissa ja muutenkin YK:n puitteissa kehittyvien maiden ja globaalin etelän johtajana ja heidän puolestapuhujanaan.
Kiina veti Säkkisen mukaan toisaalta julkisesti tiukkaa linjaa myös viime vuonna Dubain neuvotteluissa, mutta toimi taustalla kokonaisuuden rakentamisen hyväksi.
– Yksi arvailujen aihe on ollut, pyrkiikö Kiina Iso-Britannian tavoin ottamaan vahvempaa roolia ja täyttämään Yhdysvaltojen jättämää tilaa.
Säkkinen muistuttaa, ettei Kiina ole enää millään mittarilla ole sellainen kehitysmaa, mikä se on ollut 30 vuotta sitten, kun nyt käytettävät luokittelut tehtiin. Kiina on viimeisimmän tiedon mukaan aiheuttanut myös historiansa aikana enemmän päästöjä kuin Euroopan unionin maat.
– Ja olisi oikein ja asiallista, että myös Kiina tulisi rahoittajien puolelle mukaan.
Säkkinen pitää mahdollisen löytää jonkinlainen tapa todeta, että myös vaurastuneet ja suuria päästöjä aiheuttavat valtiot ovat rahoittamassa ilmastotoimia.
– Se vaatii ehkä oikeiden sanojen löytämistä, miten tämä voitaisiin ilmaista.
Bakussa merkillepantavaa on Säkkisen mukaan ollut, ettei kehittyvien maiden rintama ole rahoitustavoitetta lukuunottamatta ollut erityisen yhtenäinen.
– Monet kehittyvät maat haastavat taustalla Kiinaa sekä rahoituspuolella että vahvojen kirjauksien saamiseksi ilmastotoimista.
Tällainen maa on Säkkisen mukaan esimerkiksi Bangladesh, jolle merenpinnan noususta aiheutuvat riskit ovat valtavia.
Vallan vaihtumista odottava Yhdysvallat on Säkkisen mukaan ollut vielä Bakussa hyvin aktiivinen toimija. Samalla selvää on, ettei kukaan laske tällä hetkellä sen varaan, että Yhdysvallat pystyisi tekemään merkittäviä uusia avauksia tai ratkomaan rahoituskysymyksiä dollareillaan.
– Mutta ainakin tässä kokouksessa he ovat vielä toimija, joka hakee aktiivisesti ratkaisuja ja haluaa edistää hyvän lopputuloksen saamista. Tämähän nyt sitten Trumpin myötä jää puuttumaan, Säkkinen harmittelee.