Suomen mäkihyppy on rämpinyt, mutta nyt tuntuma on "hennon positiivinen", sanoo päävalmentaja
Suomen mäkihyppymaajoukkueen päävalmentaja Lauri Hakola on tyytyväinen suojattiensa kesäharjoittelujaksoon.
Osaaminen mitataan kansainvälisesti ensimmäisen kerran viikonloppuna, kun mäkihypyn kesäkiertue käynnistyy Puolan Wislassa. Osa urheilijoista jatkaa seuraavaksi viikonlopuksi Ranskan Courcheveliin.
– Iso kuva on se, että asiat ovat menneet suunnitelmien mukaan. Olen nähnyt kohtuullisen paljon hyviä hyppyjä. Vaihtelua näkyy myös. Ehkä taso on vähän laajentunut, mutta tekemistä on vielä kaikilla, Hakola muistutti STT:lle puhelimitse.
Antti Aalto ja Niko Kytösaho palauttivat Suomen miesmäkihypyn palkintokorokkeelle viime kaudella. Molemmat ovat väläytelleet myös aiemmin, mutta hyvät suoritukset ovat kantaneet harvoin kesän yli.
Entä nyt? Onko Hakola havainnut 31-vuotiaan Aallon ja 26-vuotiaan Kytösahon itseluottamuksessa ja tekemisessä muutosta?
– Ei ole muuttunut kuin valokatkaisijasta. Tulin mukaan maajoukkuevalmennukseen 2016, ja nämä kaverit olivat mukana. Ero on iso, kun vertaa tähän päivään. Urheilijat tietävät, mikä on tärkeää, ja johtavat omaa prosessiaan. Matkan varrella valmentajan rooli muuttuu. Jätkillä on homma hanskassa, mutta töitä riittää.
Aallolla oli keväällä selkäongelmia.
– Selästä löytyi pieni välilevyn pullistuma. Hän teki korvaavaa harjoittelua. Kunnon tekeytyminen on aikataulua jäljessä, mutta talven suhteen en ole huolissani, päävalmentaja sanoi.
Takavuosina monet huippuhyppääjät Janne Ahosesta lähtien väheksyivät kesä-gp:tä. Hakolakin alleviivaa, ettei se ole kauden päätavoite.
– Kesä-gp:llä näemme, missä menemme hypyllisesti. On myös tärkeää päästä katsomaan välinepuolta, koska sääntöjä on taas muutettu. Näemme, olemmeko osanneet tehdä oikeita asioita välineiden kanssa sääntöjen puitteissa.
Hyppypuvut ovat olleet jo aiemmin tarkassa syynissä, mutta nyt Kansainvälinen hiihtoliitto vaatii tarkempaa toimintaa myös muiden välineiden, esimerkiksi monojen kanssa. Nekin pitää yksilöidä ja hyväksyttää.
– Etenkin monojen osalta tämä on vielä hähmäinen osa-alue. Saksassa on yksi monovalmistaja, ja toimitusajat ovat pitkiä, 100 päivän kiemuroilla. Käsityön laatu on vaihtelevaa. Tämän hetken keskustelunaihe on se, eikö monoja saa yhtään työstää itse? Ei asia voi olla niin, että monoja saa muokata vain tehtaalla.
Suomi oli aikanaan johtava mäkihyppymaa ja vielä sen jälkeen johtava mäkihyppyvalmennuksen maa. Sittemmin on haettu kansainvälisiä mausteita Itävallasta, Sloveniasta ja Janne Väätäisen tuliaisina Japanista.
Hakola työskenteli päävalmentajana aiemmin vuosina 2018–20 sekä 2023–24 ja nimettiin tehtävään jälleen huhtikuussa. Hän aikoo säilyttää eri vaikutteista parhaat palat.
– Jos viime kausi oli hyvin tekniikka- ja liikkuvuuspainotteinen, nyt tarkoitus on kehittää fysiikkapuolta, mutta ei maksimoida sitä aivan yksisilmäisesti. Nykymäkihyppy ei ole vain fysiikkaa. Näen lajin tekniikkalajina.
Tutuista työtovereista Lasse Moilanen toimii maajoukkuevalmentajana ja Ossi-Pekka Valta naisten vastuuvalmentajana.
Hiihtoliiton talousongelmat varjostivat Hakolan pesteistä keskimmäistä, mutta nyt hän kuvailee tuntuman olevan aikaisempiin kesiin verrattuna kaikkiaan ”hennon positiivinen”.
– Ovathan ne resurssit paremmat, mutta piti niiden olla myös kolme vuotta sitten. Sitten tulivat lomautukset. Nyt tilanne on asiallinen. Meillä on uskottava toimintasuunnitelma ja ”staffi”.
Myös tältä pohjalta on parempi ponnistaa kohti kauden päätavoitteita eli maailmancupia ja MM-kilpailuja.