Tutkija: Trump keskittyi kansakunnan tilaa koskevassa puheessaan menneisyyden hehkuttamiseen
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin pitämä kansakunnan tilaa käsittelevä puhe oli taaksepäin katsova. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.
– Hyvin vähän mitään uusia avauksia. Enemmän keskityttiin menneisyyden hehkuttamiseen kuin siihen, että olisi annettu viitteitä siitä, mitä seuraavalta vuodelta voi odottaa, Lindén sanoo STT:lle.
Lindénin mielestä kiinnostavinta puheessa olikin se, mitkä teemat loistivat poissaolollaan.
Trump ei esimerkiksi puhunut juuri lainkaan tulevasta, vaikka monet yhdysvaltalaiset elävät taloudellisen epävarmuuden keskellä. Trump sivuutti laajalti kansalaisten taloudelliset huolenaiheet eikä tehnyt lupauksia suunnanmuutoksesta.
– Trump teki saman virheen kuin (edeltäjänsä) Joe Biden omalla kaudellaan. Hän ei myöntänyt sitä, että monilla on edelleen se tilanne, että rahat eivät riitä.
– Ehkä suurin yllätys siinä mielessä oli, miten täysin Trump jätti käyttämättä tämän tilaisuuden, Lindén katsoo.
Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Helsingin yliopistosta kuvaa puhetta Trumpin omilla standardeilla kohtuullisen säyseäksi. Hänen mukaansa suuria yllätyksiä ei kuultu.
– Tuttuun tyyliin hän hyvin kärkevästi haukkui demokraattipuoluetta ja kehui omia saavutuksiaan.
Saikku kuvaa Trumpin retoriikkaa äärimmäisen jakavaksi.
– Hän pyrki tekemään yhdysvaltalaisille selkeää eroa republikaanien ja demokraattien välille eikä edes yrittänyt ojentaa kättä käytävän ylitse, Saikku arvioi.
Hänen mukaansa puhe oli ennen kaikkea Trumpin ydinkannattajakunnalle suunnattu. Osia siitä oli selvästi rakennettu toimimaan vaalimainoksissa tulevia marraskuun välivaaleja varten.
Eurooppalaisesta näkökulmasta puhe näyttäytyi Saikun mielestä unilateraalisena eli yksipuolisena. Trump korosti Yhdysvaltojen suuruutta ja voimaa, mutta sivuutti pitkälti maan perinteiset liittolaissuhteet.
Puheen ulkopoliittinen osuus oli muutenkin lyhyt. Saikun mukaan monet odottivat, että esimerkiksi Yhdysvaltain aikeista Iranin suhteen olisi kuultu jotain konkreettisempaa.
Ulkopolitiikan saralla puheessa poissaolollaan loisti Kiina. Jo Trumpin hallinnon viime vuoden lopulla julkaisemassa kansallisen turvallisuuden strategiassa Kiina oli häivytetty taka-alalle.
Trumpin usein toistamia vaatimuksia saada Grönlanti Yhdysvaltojen haltuun ei tällä kertaa myöskään kuultu.
Trump jätti mainitsematta puheessaan demokraattien hallitseman Minnesotan tilanteen, jossa maahanmuuttopoliisi ICE:n agenttien mielivalta on nostattanut alkuvuonna laajoja mielenosoituksia.
ICE:n agentit ampuivat hiljattain kaksi Yhdysvaltain kansalaista kuoliaaksi Minneapolisin kaduilla ja tekivät osavaltiossa aggressiivisia ratsioita ja pidätyksiä.
Lindénin mukaan se, että presidentti sivuutti asian kokonaan kansakunnan tilaa käsittelevässä puheessaan, toimii itsessään osoituksena hallinnon epäonnistumisesta.
– Ei ole toki yllättävää, että hän ei puhunut Minnesotasta, koska ei hänellä ole siitä mitään sanottavaa, mikä hyödyttäisi häntä, Lindén sanoo.
Trumpin ennätyspitkä puhe kongressin istuntosalissa kesti tunnin ja 47 minuuttia. Lindén luonnehtii presidenttiä polveilevaksi puhujaksi.
Julkisissa esiintymisissä Trump antaa itsestään usein joko vihaisen tai leppoisan vaikutelman, tutkija kuvailee. Tällä kertaa äänessä oli enimmäkseen leppoisa Trump.
– Tietoinen valinta. On parempi olla leppoisa ja kehua, mikä kaikki on hienosti, kuin olla vihainen ja synkkä ja maalailla uhkakuvia. Uhkakuvat vetoavat kyllä ydinkannattajakuntaan, mutta eivät välttämättä laajempaan yleisöön, Lindén sanoo marraskuun välivaaleihin viitaten.