Tiukkojen koronarajoituksien höllentäminen on saanut kiinalaissairaalat täyttymään – "Meillä ei ole sänkyjä eikä happea"

Kiinan päätös luopua pitkään jatkuneista tiukoista koronarajoituksista on herättänyt paikallisissa iloa ja saanut kiinalaiset varaamaan innolla matkoja ulkomaille.

Samalla monet ovat kuitenkin huolissaan siitä, kestääkö Kiinan terveydenhuoltojärjestelmä tilanteen.

Maassa noudatettiin tiukkaa nollakoronapolitiikkaa, kunnes rajoituksista yllättäen muutama viikko sitten luovuttiin. Luopumista edelsivät rajoituksia vastustaneet protestit.

–  Aivan selvästi on ollut todella huojentunut ja iloinen tunnelma. Moni on todennut, että oli jo aikakin. Kyllähän täälläkin on nähty, että kaikkialla muualla rajoituksia on löysätty, kertoo STT:lle Suomen Lähetysseuran talouden ja hyvän hallinnon asiantuntija, Hongkongissa toimiva Piia Lempiäinen.

Samalla tilanne on nostanut huolta. Poliittisten asioiden tiiminvetäjä Tapio Rantanen Suomen suurlähetystöstä Pekingistä kertoo, että tilanteeseen on suhtauduttu ristiriitaisin tuntein. Rajoituksista luopuminen tuli hänen mukaansa lopulta lähes yllätyksenä kaikille.

Ennen tätä marraskuun alkupuolella annettiin 20 kohdan lista, joka sisälsi rajoituksia purkavia tekijöitä. Listan toimeenpano jätti kuitenkin vielä epäselväksi, mikä maan koronapolitiikan suunta on.

Joulukuun 7. päivänä annettu ilmoitus teki kuitenkin selväksi, että nollakoronapolitiikasta luovutaan.

–  Loppujen lopuksi rajoituksien purku tuli yllätyksenä lähestulkoon kaikille. Samalla kun tauti on lähtenyt leviämään voimakkaasti, niin täällä on ollut aika paljon huolta. Pekingissä on ollut hyvinkin tyhjää, ihmisiä on edelleen etätöissä ja palveluita ei ole käytetty odotuksien mukaisesti, vaikka ne ovat olleet auki.

Samalla myös esimerkiksi matkarajoituksien purku on herättänyt iloa.

–  On koettu iloa ja huojennusta. On kuultu ja nähty, että Shanghaissa erilaiset tapahtumat ja joulumarkkinat keräsivät hyvinkin ihmisiä, koska tauti levisi sinne viiveellä verrattuna Pekingiin.

Tähän asti Kiina on keskittynyt pandemian aikana torjumaan tartuntoja kokonaan, mikä on suojellut maan terveydenhuoltojärjestelmää ylikuormitukselta.

–  Kiina otti käyttöön nollakoronapolitiikan jo vuonna 2020. Peruspilarina oli, että ottaen huomioon heidän terveydenhuollon kantokykynsä ja viruksen vakavuuden, heillä ei ole mahdollisuutta antaa viruksen levitä, Rantanen kertoo.

–  He perustelivat politiikasta luopumista sillä, että he ovat saaneet nyt aikaa valmistautua ja että omikronvariantti on sen verran vähemmän vakava tauti, että he pystyvät sen nyt ottamaan vastaan.

Samalla varmaankin taustalla oli myös omikronin tukahduttamisen vaikeus ja laajojen sulkutilojen raskas hinta taloudelle, hän sanoo.

–  Ja tietysti ajoituksessa oli politiikkaakin mukana, hän lisää.

Se, miten hyvin Kiina on lopulta valmistautunut koronan leviämiseen, on herättänyt kuitenkin kysymyksiä.

Useat mediat ovat raportoineet Kiinan sairaalahoidon alkaneen ylikuormittua koronarajoituksien purun jälkeen. Sairaaloiden ulkopuolelle on alkanut syntyä hoitojonoja, lisähapesta on pulaa ja monet työntekijät ovat itse sairastuneet.

–  Meillä ei ole sänkyjä eikä happea, ja lisäksi meillä on huone täynnä sairaita ihmisiä odottamassa, sanoi nimettömänä pysytellyt terveydenhoidon työntekijä Pekingissä Financial Timesille.

Tilannetta on New York Timesin mukaan pahentanut se, että myös monet terveydenhuollon työntekijät ovat sairastuneet koronaan.

–  Sairaalamme työskentelee kuilun partaalla, sanoi lääkäri Judy Pu lehdelle, jonka osastolla on yleensä töissä 10-15 sairaanhoitajaa. Nyt hänellä on käytössään vain muutama hoitaja.

Vox-median mukaan Kiinan suurimpia haasteita ovatkin sairaaloiden varustuksen ja henkilökunnan riittäminen.

Economist-lehden mukaan Kiinassa on esimerkiksi vain 4,3 tehohoitopaikkaa 100  000:aa henkeä kohti. Kiina on luvannut lisätä tehohoitopaikkojen määrää. Ongelmana on kuitenkin henkilökunnan koulutus: esimerkiksi tehohoitolääkäreiden kouluttaminen vie vuosia. Vain pienellä osalla Kiinan lääkäreistä on seitsemän vuoden lääkärintutkinto, lehti kertoo.

Myös Suomen suurlähetystöstä seurataan terveydenhuollon kantokykyä, mutta tarkan tilannekuvan saanti ei ole helppoa. Kiina on valtavan iso maa alueellisine eroineen.

–  Tiettyjä asioita tiedetään. Nyt kun täällä annettiin viruksen lähteä leviämään, se on levinnyt voimakkaasti ja vauhdilla. Pekingissä tartuntahuippu on mahdollisesti ohitettu, mutta sairaanhoitojärjestelmän kuormitushuippu lienee vasta tulossa. Shanghai taas tulee vähän jäljessä, suurlähetystön Rantanen sanoo.

Hän arvioi, että terveydenhuollon kantokykyä on pystytty jonkin verran lisäämään viime vuosina. Myös viime viikkoina Kiina on pistänyt paukkuja sen vahvistamiseen.

–  Mutta kiinalaiset itsekin myöntävät, että esimerkiksi tehohoitokapasiteetti ei ole läheskään samalla tasolla kuin monissa länsimaissa. Yksinkertaisesti tehohoitokapasiteettia per henkilö ei ole niin paljon käytettävissä. Jää nyt nähtäväksi, miten kestää, Rantanen sanoo.

Maassa on myös alueellisia eroja. Kiinan maaseudulla – jossa suurin osa vanhemmasta väestöstä asuu – terveydenhuollon kantokyky on huonompi.

–  Terveydenhuollon kantokyky nähdään ehkä todella vasta silloin, kun tautihuippu saavuttaa pienempiä kaupunkeja ja maaseutua.

Yksi huolenaiheista on, että riskiryhmien rokotekattavuus Kiinassa on ollut alhainen.

Esimerkiksi yli 80-vuotiaista, jotka kuuluvat koronan riskiryhmään, vain noin 40 prosenttia on saanut täyden rokotesarjan, kertoo BBC. Lukema on tosin parantunut huhtikuusta, jolloin määrä oli vain 20 prosenttia.

–  Kun nollakoronapolitiikasta luovuttiin, ryhdyttiin uudelleen tehostamaan erilaisia rokotekampanjoita. Nyt ihmisiä on ilmeisesti rokotettu enemmän kuin aiemmin tänä vuonna. Rokotekattavuus voisi kuitenkin olla korkeampikin, suurlähetystön Rantanen sanoo.

–  Kiinassa on ollut todella kova yritys saada väestöä rokotettua paikallisella Sinovacilla, joka ei ole kuitenkaan tieteellisten tutkimuksien mukaan yhtä tehokas kuin länsimaissa käytössä olevat rokotteet. Lisäksi tarkkaa kuvaa siitä, kuinka suuri osa väestöstä on rokotettu, on vaikea saada, Lähetysseuran Lempiäinen taas kertoo.

Rokoteintoa on vähentänyt muun muassa luottamuksen puute rokotteisiin.

Tilanteen vakavuuden arviointia vaikeuttaa se, että monet suhtautuvat skeptisesti Kiinan virallisiin koronatilastoihin. Esimerkiksi kuolleiden määrä on pysynyt alhaisena, sillä Kiina on muuttanut määritelmiään siinä, mitä maa laskee koronakuolemiksi.

Esimerkiksi Britanniasta käsin toimiva terveysalan tutkimusyritys Airfinity on arvioinut, että maassa kuolee nyt yli 5 000 ihmistä koronaan päivittäin, mikä on paljon enemmän kuin viralliset lukemat, uutistoimisto Reuters kertoo.

Muun muassa maailmanterveysjärjestö WHO on vaatinut Kiinaa tarjoamaan enemmän informaatiota maan koronatilanteesta. Järjestön johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on sanonut olevansa tilanteesta hyvin huolissaan.

Myös osa ulkovalloista on huolissaan. Esimerkiksi Intia ja Japani vaativat Manner-Kiinasta saapuvilta negatiivisen koronatestin. Japani harkitsee myös lentojen rajoittamista maasta. Myös Yhdysvallat vaatii negatiivista koronatestitulosta kaikilta 2-vuotiailta ja sitä vanhemmilta Kiinasta tulevilta lentomatkustajilta.

Muut maat ovat myös ilmaisseet huolensa siitä, että viruksen vauhdikas leviäminen väkirikkaassa maassa voi synnyttää uusia virusmuunnoksia.

Samalla on noussut myös kysymyksiä, voisiko Kiina rajoittaa lääkkeiden vientiä ulkomaille suojellakseen kotimaassa lääkkeiden riittävyyttä tautihuipun keskellä.

–  Kiinan viranomaiset ovat todenneet, että lääkkeiden kotimainen saatavuus on prioriteetti. Lääkeaineiden vientirajoituksista ei lähetystöllä ole kuitenkaan toistaiseksi tietoa, Rantanen sanoo.