Suomalaiset maksavat laskunsa yhä useammin luotolla – "Huolestuttava ilmiö"

Talous

Entistä useampi suomalainen on turvautunut lainaan tai luottokorttiin laskujensa maksamisessa.

Luotonhallintayhtiö Intrumin raportista selviää, että laskujen maksamiseen luottoa käyttäneiden suomalaiskuluttajien osuus kasvoi vuodessa 35 prosentista 43 prosenttiin.

Luoton käytön kasvun taustalla ei todennäköisesti ole yksinomaan maksuvaikeuksien lisääntyminen. Yksi mahdollinen selitys on, että osa kuluttajista käyttää luottoa joustovarana ja haluaa samalla säilyttää säästönsä taloudellisena puskurina.

Vastaajista 35 prosenttia kertoi, että pystyisi maksamaan velkansa pois säästöillään, mutta niihin ei haluta kajota. Säästöjen varjelu kytkeytyy niin ikään Intrumin raportissa havaittuun kuluttajien lisääntyneeseen varautumiseen ja taloudellisten riskien välttämiseen.

– Laskujen maksaminen luotolla ei välttämättä kerro kasvavista maksuvaikeuksista, vaan siitä, että luottoa voidaan käyttää joustovarana tai kassanhallinnan työkaluna, Intrumin perintäpalvelujen päällikkö Reetta Lehessaari sanoo tiedotteessa.

Monelle luoton käyttö on silti edelleen keino selviytyä päivittäisistä kuluista.

– Kasvava riippuvuus luotosta laskujen maksamisessa on huolestuttava ilmiö, sillä se voi kasvattaa kuluja ja merkitä sitä, että osa kuluttajista lykkää maksuvaikeuksien kohtaamista tulevaisuuteen.

Luotolla maksamista ovat myös osta nyt, maksa myöhemmin -ratkaisut. Se on myös maksutapa, jota ei aina mielletä luotolla ostamiseksi, josta syntyy velkaa.

Vastaajista 42 prosenttia oli käyttänyt tätä vaihtoehtoa viimeisten 12 kuukauden aikana. Heistä 13 prosenttia ei ostohetkellä ajatellut summan olevan velkaa.

Osta nyt, maksa myöhemmin -ratkaisujen velkaluonteen ymmärtäminen korostuu myös sääntelyn muuttuessa. Marraskuussa voimaan tulevien kuluttajansuojalain muutosten myötä aiempaa useammat osta nyt, maksa myöhemmin -ratkaisut tulevat kuluttajaluottosääntelyn piiriin, ja luotonantajien velvoitteet esimerkiksi kuluttajan luottokelpoisuuden arvioinnissa laajenevat.

– Mahdollisuus maksaa ostokset myöhemmin on tehnyt luotolla ostamisesta aiempaa vaivattomampaa ja arkipäiväisempää. Vaikka se voi tarjota joustoa talouden hallintaan, useiden maksujen lykkääminen voi vaikeuttaa kokonaiskulujen hahmottamista ja kasvattaa riskiä, että maksut kasaantuvat myöhemmin, Lehessaari toteaa.

Noin kolme kymmenestä kuluttajasta maksoi myöhässä yhden tai useamman laskun viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus kasvoi vuoden takaisesta 29 prosentista 31 prosenttiin. Hieman useampi kuluttaja maksoi siis laskun myöhässä, mutta aiempaa harvemmalle myöhästymiset olivat toistuvia. Näin ollen myöhässä maksettujen laskujen kokonaismäärä ei välttämättä ole kasvanut lainkaan.

Toistuvasti myöhässä maksavien osuus on pienentynyt 32 prosenttiin, kun vuotta aiemmin luku oli peräti 48 prosenttia.

Merkittävä muutos näkyy myös syissä, joiden vuoksi laskuja jää maksamatta eräpäivään mennessä. Unohduksen mainitsi syyksi 51 prosenttia vastaajista, kun vuotta aiemmin osuus oli 41 prosenttia. Rahan puutteen vuoksi laskujaan maksoi myöhässä 34 prosenttia, kun edellisvuonna osuus oli 53 prosenttia.

– Laskuja maksetaan nyt myöhässä enemmän satunnaisesti ja unohdusten vuoksi, mikä viittaa pikemminkin yksittäisiin tilanteisiin tai arjen hallinnan haasteisiin kuin pysyvämpiin velkaongelmiin, Lehessaari sanoo.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että maksuvaikeudet olisivat kadonneet, vaan niiden luonne näyttää muuttuvan, ja siksi myös varhaiset muistutukset ja selkeät maksamisen ratkaisut ovat tärkeitä.

Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti kartoittaa kuluttajien näkemyksiä taloudesta, maksamisesta, velkaantumisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Vuoden 2026 tutkimukseen osallistui 20 000 kuluttajaa 20 Euroopan maasta, joista tuhat oli Suomesta.