THL raportoi koronakuolemat vastedes kuolemansyyn perusteella – aiempi tapa synkentänyt Suomen koronakuolintilastoja kansainvälisissä vertailuissa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) muuttaa koronavirukseen liittyvien kuolemien ja sairaalahoidon raportointiaan. Nykyinen Suomen tapa raportoida koronakuolemia on THL:n mukaan synkentänyt Suomen koronakuolintilastoja kansainvälisissä vertailuissa, kun osa maailman maista on siirtynyt raportoimaan koronakuolemia kuolemansyyperusteisesti.
Suomi on tähän asti noudattanut koronakuolemien raportoinnissa Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusta, jonka mukaan koronakuolemiksi merkitään kaikki kuolemat, jotka ovat tapahtuneet 30 vuorokauden sisällä annetusta positiivisesta koronatestituloksesta.
Näin ollen koronakuolemiksi on raportoitu myös tapauksia, joissa koronatartunta ei ole ollut varsinainen kuolemansyy. THL:n mukaan noin 40 prosentissa tilastoiduista koronakuolemista varsinainen kuolemansyy on tässä vaiheessa epidemiaa jokin muu kuin korona.
Torstaista alkaen myös Suomessa koronakuolemien raportointi perustuu vastedes kuolemansyihin, THL kertoi tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona.
Jatkossa koronakuolemat raportoidaan jaoteltuina koronan vuoksi tapahtuneisiin kuolemiin ja koronan kanssa tapahtuneisiin kuolemiin. Ensin mainituissa tapauksissa koronavirusinfektio on kirjattu kuolemansyyksi, jälkimmäisissä kuolemaan myötävaikuttavaksi tekijäksi.
Myös sairaalahoidon puolella raportointi yhdenmukaistuu sen osalta, ketkä potilaista ovat sairaalassa koronan kanssa ja ketkä koronan vuoksi.
THL:n ylilääkäri Tuija Leinon mukaan WHO:n raportointisuosituksesta sovittiin kansainvälisesti koronapandemian alussa.
– Ajatuksena oli, että se mahdollistaisi maiden välisen vertailun koronakuolemissa.
Toisin Leinon mukaan kuitenkin kävi, eivätkä monet maat ole tilastoineet koronakuolemia WHO:n suosituksen mukaisesti.
Leinon mukaan WHO:n tilastointitapa kuvaa koronakuolemien määrää nyt epäluotettavammin kuin epidemian alussa, koska väestön immuniteetti koronatautia vastaan on rokotusten ja sairastettujen tartuntojen seurauksena parantunut. Näin ollen koronakuolemissa on nyt aiempaa enemmän tapauksia, joissa varsinainen kuolemansyy on jokin muu kuin korona.
– Sillä ei olisi ollut niin väliä, jos mittari olisi ollut koko epidemian ajan samalla tavalla pielessä, koska tällöin olisimme kuitenkin voineet seurata trendiä. Koska tilanne on runsaiden rokotusten, infektioiden ja varianttien seurauksena muuttunut erilaiseksi, meidän oli päästävä WHO:n tilastointitavasta eroon.
Uudessa kuolemansyyn mukaisessa raportointitavassa on THL:n mukaan se haittapuoli, että koronakuolintilastot valmistuvat jatkossa aiempaa pidemmällä viiveellä.
Epidemian varhaisemmassa vaiheessa THL piti Leinon mukaan tärkeänä seurata koronakuolematilannetta ajantasaisesti.
Koronaepidemiatilanne on THL:n mukaan pysynyt Suomessa loppusyksystä vakaana, vaikka koronatartuntoja on edelleen paljon.
Erikoissairaanhoidossa koronapotilaiden määrä on THL:n mukaan pysynyt samankaltaisena jo useamman kuukauden ajan.
Perusterveydenhuollossa on sen sijaan nähty loka-marraskuun aikana uusi huippu, mikä johtuu THL:n mukaan siitä, ettei kotihoito vedä henkilökuntapulan takia.
THL ei näe vallitsevassa epidemiatilanteessa syytä muuttaa rokotussuositustaan, eli se suosittelee ainakin toistaiseksi neljänsiä koronarokotteita vain 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmille.
