"Tämä päivä jää aikakirjoihin" – keskustaväki hehkuttaa sote-uudistuksen läpimenoa poikkeuksellisen isona onnistumisena
Keskustavaikuttajat ja erityisesti puolueen kansanedustajat ovat ottaneet ilomielin vastaan kauan odotetun sote-uudistuksen läpimenon eduskunnan äänestyksessä.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs pitää soten saattamista maaliin poikkeuksellisen isona onnistumisena Marinin-Saarikon hallitukselta.
– Tämä päivä jää aikakirjoihin, hän hehkuttaa ryhmän tiedotteessa.
Juha Pylväs muistuttaa, että nimenomaan SDP:n ja keskustan yhteistyöllä on luotu suomalainen hyvinvointiyhteiskunta palveluineen.
– Nyt se viedään samaisten puolueiden voimin tulevaisuuteen niin, että hoitoon pääsy ja muut sote-palvelut turvataan tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle koko maassa.
Pylvään mukaan on rohkaisevaa, että Suomessa pystytään edelleen isoihin uudistuksiin.
– Oikeisto sen sijaan haraa vastaan, niin kuin harasi aikanaan myös esimerkiksi kansanterveyslain ja peruskoulu-uudistuksen kanssa. Tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa niilläkin rakennettiin, hän muistuttaa.
Keskustaryhmyri toivoo, että yhteistyötä voidaan edelleen tehdä maakunnissa sote-uudistuksen toteuttamisessa.
– Se ei ole mikään vähäpätöinen asia. Tulevina vuosina sopimisen, yhteistyön ja uudistamisen kykyä tarvitaan monessa muussakin asiassa, ennen muuta työllisyyden parantamisessa.
Keskustalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Markus Lohi, Pekka Aittakumpu ja Hanna-Leena Mattila ovat tyytyväisiä, että Suomessa kyetään edelleen toteuttamaan välttämättömiä, ihmisten hyvinvointia parantavia ja julkista taloutta vakauttavia uudistuksia.
Valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi huomauttaa, että lait ovat vain kivijalka uudistukselle.
– Todellinen uudistus tapahtuu maakunnissa eli hyvinvointialueilla. Katse siirtyykin nyt alueille ja eteenpäin, uudistuksen valmisteluun.
Lohi toivoo, että alueilla valmistelu jatkuu yhdessä ilman hallitus-oppositio asetelmaa.
– Muutostilanne tulisi nyt käyttää alueilla maksimaalisesti hyväksi. Ihmisten palveluiden turvaamisen ja hoitoketjujen sujuvuuden on ohjattava valmistelua, hän korostaa.
Lohen mukaan on välttämätöntä satsata perustason palveluihin.
– Tämä onnistuu vain rakentamalla kumppanuuksia julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kesken. Monituottajuudessa on rakennettava malleja, jotka mahdollistavat myös pienten sotealan yritysten ja ammattinharjoittajien mukaan ottamisen palvelutuotantoon.
Hanna-Leena Mattila toteaa, että sote-uudistus mahdollistaa hoito- ja lääkäripalveluiden tuottamisen myös osuuskuntamallilla.
– Sen avulla voidaan varmistaa hoitoalan ammattilaisten riittävyyttä harvaan asutuilla alueilla. Sote-pykälät mahdollistavat myös vuokralääkärien käytön sairaalapäivystyksissä, joka turvaa pienten sairaaloiden toimintaedellytyksiä, Mattila iloitsee.
Pekka Aittakumpu puolestaan riemuitsee siitä, että uudistuksen myötä hallintohimmelit vähenevät ja vastuut selkeytyvät.
– Maakunnissa on jo pitkään odotettu sotea, joka siirtää tärkeiden palveluiden järjestämisen vahvemmalle pohjalle. Alueilla on valmistauduttu pitkään uudistuksen tuloon, ja on hienoa, että valmistelutyötä voidaan nyt lakien hyväksymisen myötä jatkaa varmalta pohjalta, hän vakuuttaa..
Sote-uudistus tuo Suomeen myös uudet vaalit. Aittakummun mukaan suoran kansanvallan vahvistaminen on ollut aina tärkeää keskustalle.
– Äänestettyään maakuntavaaleissa sote-palveluiden ja pelastustoimen päättäjiä, ihmiset myös tietävät jatkossa, kuka palveluista päättää, Pekka Aittakumpu huomauttaa.
Ensimmäisen kauden kansanedustajan Hilkka Kempin mukaan sote-uudistuksen rahoitus perustuu tarveperusteiseen malliin. Jatkossa valtaosa rahoituksesta määräytyy palveluiden tarpeen eli muun muassa alueen asukkaiden sairastavuuden, ikärakenteen ja työssäoloasteen mukaan
– Tarveperusteinen rahoitusmalli on koko uudistuksen keskeisin asia. Kauppalehden laskelmien mukaan sote-uudistuksen myötä myös veronkorotuspaine kaikissa maakunnissa pienenee. Uskon, että uudistuksella pääsemme vähitellen eroon kuntien pakkoliitospuheista ja jatkuvasta ennaltaehkäisevän työn näivettämisestä, Kemppi kertoo.
Kemppi myöntää, että malli ole täydellinen, mutta se tuo parannusta nykytilaan.
– Jatkossa eduskunnalla pitää olla herkkyyttä tarkastella mallin sekä hyviä että huonoja puolia ja tehdä korjausliikkeitä. Esimerkiksi vaalijärjestelmän toimivuutta maakuntavaaleja tehdessä on tarkasteltava huolella, hän muistuttaa.