Talouspolitiikan arviointineuvosto moittii hallituksen finanssipolitiikkaa liian löysäksi – "Hidastunut kasvu ei näytä suhdanneluontoiselta"

Hallitukselta uupuu kunnon suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi, katsoo Talouspolitiikan arviointineuvosto.

Neuvoston mukaan hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian löysää. Neuvosto huomauttaa raportissaan, että Suomen talous jatkaa todennäköisesti nykyisenlaista hidasta kasvuaan myös lähivuosina. Hidastunut kasvu ei näytä suhdanneluontoiselta, vaan liittyy talouden rakenteisiin.

– Finanssipolitiikan ei tulisi siksi olla elvyttävää suhdannesyistä. Hallitus on tästä huolimatta päättänyt toteuttaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa, eli kasvattaa julkisia menoja ilman vastaavaa tulolisäystä.

Neuvosto huomauttaa, että nykyisen hallituskauden aikana velan ennustetaan ylittävän vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin raja-arvon.

– Velkakehitykseen liittyy myös merkittäviä keskipitkän aikavälin negatiivisia riskejä, muun muassa valtionhallinnon kasvaneiden takausten kautta. Olisi tehtävä kunnollinen keskipitkän aikavälin suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi.

Myös julkisten menojen rakenteessa ja rahoituksessa on arviointineuvoston mukaan parantamisen varaa.

Neuvosto huomauttaa, että valtion rahoitusvarallisuuden hallinnan tulisi perustua strategisiin päätöksiin, ei julkisten menojen rahoitustarpeisiin.

– Hallituksen tulevaisuusinvestointien paketti sisältää useita menokohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja. Paketin rahoittaminen rahoitusvarallisuuden myynnin kautta on kyseenalaista.

Nykyinen tasapainotavoite hallituskauden lopussa on neuvoston mielestä kiitettävä, mutta sen saavuttaminen vaikuttaa epävarmalta.

– Uskottava ja riittävän yksityiskohtainen keskipitkän aikavälin suunnitelma auttaisi luomaan finanssipolitiikalle liikkumavaraa, jota voitaisiin käyttää mahdollisissa tulevissa taantumissa, neuvosto opastaa.

Työllisyyden kasvattaminen on Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hyvä, mutta julkisen talouden kannalta huonosti täsmennetty tavoite. Työllisyyden kasvun fiskaaliset vaikutukset riippuvat suuresti syntyneiden työpaikkojen laadusta.

– Koska hallitus on sitonut finanssipolitiikan päätökset työllisyystoimien toteutumiseen, on ratkaisevaa, että toimenpiteet ovat tarkkaan harkittuja ja syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuomaa hyötyä voidaan arvioida.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten.

Arviointineuvoston puheenjohtaja on professori Jouko Vilmunen. Muut jäsenet ovat professorit Martin Ellison, Johanna Niemi, Jukka Pirttilä ja Jari Vainiomäki.