Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hyvinvointialueille syytä antaa lisäaikaa alijäämien kattamiseen
Hyvinvointialueille on syytä antaa lisää aikaa alijäämiensä kattamiseen, katsoo Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN) tuoreessa arviossaan hallituksen talouspolitiikasta.
Raportin mukaan hyvinvointialueiden menojen nopea kasvu johtuu suurelta osin sote-uudistuksesta riippumattomista tekijöistä, kuten inflaation kiihtymisestä vuosina 2022–2023 ja suhteellisen kalliista palkkaratkaisusta.
– Lisäksi hyvinvointialueilla on ollut vasta vähän aikaa toteuttaa tuottavuutta parantavia uudistuksia. Menojen kasvu ja suuret alijäämät vuosina 2023–2024 eivät näin ollen osoita uudistuksen epäonnistuneen, professori Niku Määttäsen johtama talouspolitiikan arviointineuvosto katsoo.
Raportin mukaan hyvinvointialueiden talouden sääntely ei kuitenkaan nyt toimi kovin hyvin.
– Keskeisten palvelujen turvaamisen kannalta olisi järkevämpää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa menosäästöt pidemmälle ajanjaksolle. Hallituksen on syytä harkita tällaisen lisäjouston tarjoamista tilapäisesti, neuvosto katsoo. Tämän ei raportin mukaan tarvitse tarkoittaa valtion rahoituksen kasvattamista pidemmällä aikavälillä.
Niukkuus lääkäreistä saattaa olla raportin mukaan merkittävin yksittäinen este riittävien terveyspalvelujen turvaamiselle. Hallituksen päätös korottaa korvauksia yksityisten lääkäripalvelujen käytöstä ei välttämättä helpota ongelmaa, sillä se todennäköisesti lisää lääkärien kysyntää yksityisellä sektorilla.
– Lääkäreiden työpanosta on jatkuvasti syytä yrittää kohdentaa tehtäviin, joissa se on kaikkein arvokkaimmassa käytössä. Myös lääkärien tarjonnan lisääminen on välttämätöntä.
Raportin mukaan yksi vaihtoehto saattaisi olla, että hyvinvointialueet rahoittavat lääkärikoulutusta ulkomaisissa yliopistoissa sillä ehdolla, että koulutettavat myöhemmin työskentelevät hyvinvointialueella tietyn aikaa tai maksavat koulutuskustannuksensa takaisin.
– Hallituksen olisi myös tarkasteltava kielivaatimuksia, jotta Suomi voisi houkutella lisää lääkäreitä ulkomailta. Suomen kasvava maahanmuuttajaväestö hyötyisi laajemmasta kielivalikoimasta, ja monet suomalaiset voisivat todennäköisesti asioida lääkärin kanssa, vaikka tämä ei hallitsisi täydellisesti suomea tai ruotsia.
Raportin mukaan yksi selitys Suomen muita Pohjoismaita ja euroalueen talouksia heikommalle suhdannekehitykselle on Venäjälle asetettujen talouspakotteiden vaikutukset, jotka todennäköisesti heijastuvat Suomeen voimakkaammin kuin useimpiin muihin Euroopan maihin.
Kokonaistuotannon kääntyminen loivaan kasvuun vuoden 2024 aikana ennakoinee raportin mukaan kuitenkin suunnanmuutosta. Myös asuntovelkaisille tärkeiden lyhyiden nimelliskorkojen laskun voi odottaa vahvistavan kokonaiskysyntää tänä vuonna.
Hallituksen uudet talouspoliittiset toimet, kuten arvonlisäveron kiristys, lisäävät raportin mukaan merkittävästi finanssipolitiikan uskottavuutta, sillä ne alleviivaavat hallituksen sitoutumista julkisen talouden vahvistamiseen.
Hallituksen tavoite julkisen velkasuhteen vakauttamisesta hallituskauden loppuun mennessä on raportin mukaan kuitenkin edelleen epävarmalla pohjalla.
– Tämä johtuu osin ennakoitua heikommasta suhdannekehityksestä. Toinen syy on se, että joidenkin sopeutustoimien vaikutukset olivat alun perinkin epävarmoja.
Neuvoston mukaan esimerkiksi työmarkkinauudistusten työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida tarkasti etukäteen, ja niiden täysimääräinen toteutuminen vie joka tapauksessa aikaa. Heikentynyt suhdannetilanne on todennäköisesti viivästyttänyt työllisyysvaikutuksia entisestään. Kolmas syy on hyvinvointialueiden menojen nopea kasvu.
Hallituksen finanssipolitiikkaa kiristävien sopeutustoimien ajoitus ei raportin mukaan ole suhdannepolitiikan kannalta ihanteellinen, mutta viritys kuluvalle vuodelle ei vaikuta liian kireältä.
– Suhdannepolitiikan näkökulmasta olisi kuitenkin hyvä välttää sellaisia uusia sopeutustoimia, jotka merkittävästi heikentäisivät kokonaiskysyntää jo 2025.
Ilmastopolitiikassa tarvitaan raportin mukaan voimakkaampia toimia päästöjen vähentämiseksi taakanjakosektorilla sekä hiilinielujen kasvattamiseksi maankäyttösektorilla.
– Ilmastotavoitteista tinkiminen heikentää Suomen ilmastopolitiikan uskottavuutta ja lisää julkisen talouden riskejä. Julkisen talouden näkökulmasta olisi suotavaa, että tukien ja avustusten sijasta tukeuduttaisiin enemmän veroihin tai maksuihin, joita perittäisiin toimista, jotka kasvattavat päästöjä tai pienentävät hiilinieluja.
Työn tuottavuutta voitaisiin raportin mukaan todennäköisesti parantaa kasvattamalla suurimpien kaupunkien kokoa, mikä edellyttäisi asuntojen ja liikehuoneiston tarjonnan lisäystä.
– Hallituksen ja kuntien välisen yhteistyön jatkaminen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten avulla olisi tässä suhteessa tärkeää. Väestön keskittymisellä kaupunkeihin voi kuitenkin olla kielteisiä vaikutuksia muualle Suomeen.
Työperäinen maahanmuutto ulkomailta voi raportin mukaan tukea tuottavuuden kasvua kasvattamalla työmarkkinoita suurien kaupunkien ympärillä ilman, että väestön tarvitsee vähentyä muilla alueilla Suomessa.
Arviointineuvoston mukaan työllisyyden esteiden poistaminen edellyttää usein tiivistä yhteistyötä työllisyys- ja terveyspalvelujen tarjoajien välillä. Uudessa järjestelmässä kunnat vastaavat työllisyyspalveluista ja hyvinvointialueet terveyspalveluista.
– Tämä vastuualueiden jako voi johtaa sellaiseen kustannusten siirtelyyn, joka haittaa työkykyä tukevia toimenpiteitä eniten tarvitsevia ihmisiä. On syytä seurata, miten kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat näihin haasteisiin, neuvosto katsoo.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on perustettu vuonna 2014. Se julkaisee vuosittain riippumattoman arvion harjoitetusta talouspolitiikasta, sen tavoitteista ja keinoista.