Puolustusrahojen nosto tekee ison loven – talouspolitiikan vahtikoira varoittaa löysistä verolupauksista
Poliitikkojen ja puolueiden kannattaa pohtia tarkkaan verojen alentamislupauksiaan nykyisessä turvallisuustilanteessa, opastaa Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja professori Niku Määttänen.
Nato-maiden Suomi mukaan lukien on arvioitu joutuvan nostamaan puolustusbudjettejaan tuntuvasti ja jo prosenttiyksikön nostolla olisi erittäin iso vaikutus julkiseen talouteen.
Määttäsen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden priorisointikysymykset on otettava todella vakavasti.
– Verotuksenkin kanssa pitää olla todella huolellinen, verotuloista täytyy pitää huolta, Määttänen sanoi Talouspolitiikan arviointineuvoston vuosittaisraportin julkistamistilaisuudessa.
Määttäsen mukaan veronalennuksien lupaamiseen sinne tänne on vähän varaa, ellei ole hyvin selkeästi mietitty, miten menetettävät verotulot korvataan.
Määttäsen mukaan Suomella on käynyt viime vuosina monella tapaa huono tuuri. Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ovat haitanneet Suomen talouskehitystä enemmän kuin useimpien muiden euromaiden, ja turvallisuustilanne on heikentynyt.
– Ja sehän näyttää nyt aika pysyvältä.
Määttäsen mukaan puolustusmenojen noston tarpeesta on yhteiskunnassa varsin laaja yksimielisyys ja turvallisuustilanteen heikkenemisessä on kyse pitkäaikaisesta haasteesta.
Samalla painetta julkiseen talouteen lyö Määttäsen mukaan hyvinvointialueiden menojen nopea kasvu, joka voi tosin helpottaakin.
– Toivotaan että se on tilapäinen juttu, eikä jää pysyväksi tasosiirtymäksi.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) on sopeuttanut taloutta toimilla, joilla on kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun, kuten arvonlisäverotuksen kiristämisellä ja kotitalousvähennyksen leikkaamisella.
Kasvutoimia tehdään Risto Murron työryhmän esitysten pohjalta huhtikuun lopulla hallituksen puoliväliriihessä, mutta olisiko asiassa pitänyt olla liikkeellä jo aikaisemmin?
Määttäsen mukaan edullisia talouskasvua vauhdittavia toimia ei ole helppo löytää, eikä suhdannetilanne välttämättä edellytä perinteistä velalla elvyttämistä.
Määttäsen mukaan hallituksen pakista löytyy jo tälle vuodelle sentään vihreän siirtymän investointien verohyvitys.
– Se ei ole minusta kaikkein tyylikkäintä politiikkaa, voi kysyä kohdentuuko se kovin mielekkäästi ja miksi se kohdentuu vain suurille yrityksille.
Määttäsen mukaan hyvitys voi kuitenkin toimia lyhyen aikavälin kasvupolitiikkana kannustamalla aikaistamaan investointeja ja toteuttamaan investointeja erityisesti tänä vuonna.
– Ja sehän menisi suhdannepoliittisessa mielessä ihan hyvin.
Määttänen arvioi, että Murron työryhmässä puhuttavat kasvutoimet ovat enemmän rakenteellisia.
– Niillä ei ole tällaista suhdannepoliittista kytköstä ehkä niinkään. Pikemminkin pyritään ehkä siihen, että pidemmän aikavälin edellytykset positiiviselle tuottavuuskehitykselle vahvistuvat.
Neuvoston jäsenenä toimiva Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö näki, ettei julkisen talouden tasapainottaminen onnistu pelkillä isoilla sopeuttamistoimilla.
– Kyllä se varmaan tapahtuu kasvutoimien kautta ja siinä on iso työmaa miettiä, mitä ne on.
Häklin mielestä ilmastopoliitikalla on kasvutoimena iso merkitys.
– Ja siinä ei hallitus kyllä ole siinä mielessä onnistunut, että meillä olisi systemaattinen, selkeä näkymä tulevaisuuteen, mikä meidän ilmastopolitiikkamme on ja millä tavalla se tukee rakenneuudistusta yhteiskunnassa. Tämä on iso kysymys, Häkli painotti.