Taloustieteilijä ihmettelee: Sosiaaliturvaa leikataan kaikkialta muualta paitsi eläke-etuuksista
Työmarkkinajärjestöjen ehdotus eläkeuudistukseksi jää osin puolitiehen, arvioi Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen.
Hallitus hyväksyi viime viikolla työntekijöiden ja palkansaajien neuvotteleman eläkeuudistuksen. Määttänen kommentoi asiaa tiistaina talouspolitiikan arviointineuvoston tiedotustilaisuuden yhteydessä. Hän on neuvoston puheenjohtaja.
– Nyt ollaan asetelmassa, jossa sosiaaliturvaa leikataan vähän kaikkialta muualta kuin eläke-etuuksista. Se on minusta vähän kummallinen tilanne, Määttänen vastasi kysymykseen asiasta.
Määttäsen mielestä uudistus vaikuttaa kuitenkin kokonaisuudessaan varsin järkevältä.
Järjestöjen ehdotuksessa eläkeuudistukseksi ei puututtu eläkkeen kertymiseen eikä työeläkemaksuihin. Suurin muutos liittyi eläkeyhtiöiden sijoitusriskin lisäämiseen. Maksettaviin eläkkeisiin voi vaikuttaa niin sanottu inflaatiovakauttaja, joka leikkaisi eläkkeiden indeksikorotuksia erittäin poikkeuksellisen inflaation vuosina.
Määttäsen mielestä Suomessa pitäisi katsoa kriittisemmin sitä, kuinka eläkettä kertyy joiltakin palkattomilta jaksoilta. Hänestä kummallisinta on, että tutkinnoista eli opiskeluajalta kertyy eläkettä.
– Olisi paljon järkevämpää antaa rahaa suoraan opiskelijoille kuin sitten 40 vuoden kuluttua eläkkeellä palkinnoksi siitä, että he ovat suorittaneet maksuttoman korkeakoulututkinnon, Määttänen sanoi.
– En ihan ymmärrä, kuinka huono pitää olla julkisen talouden tilan, että mietitään, voisiko näistä ehkä luopua.
Toisena esimerkkinä hän nosti esiin eläkkeen kertymisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta.
– Työttömiä kannattaa tukea silloin, kun he ovat työttömiä ja siinä mielessä rahan tarpeessa.
Eläkkeistä kirjoitti myös arviointineuvosto tiistaina julkaistussa raportissaan. Raportissa huomautetaan, että eläkeläiset on laajasti suojattu arvonlisäveroon syksyllä tehdyltä korotukselta.
– Näyttää vaikealta perustella sitä, että suhteellisen hyväosaisia eläkeläisiä suojellaan kulutusverojen korotuksilta, joiden tarkoitus on parantaa julkista taloutta, englanninkielisessä raportissa sanotaan.
Monet sosiaalietuudet eivät nouse indeksijäädytysten vuoksi. Tämä leikkaa tukia saavien ostovoimaa, kun elämisen kustannukset nousevat.
Eläkkeisiin indeksijäädytyksiä ei kuitenkaan ole tehty. Hallitus on hieman kiristänyt eläkkeiden verotusta pienentämällä eläketulovähennystä. Arviointineuvoston mukaan suorempi lähestymistapa olisi kuitenkin ollut poistaa arvonlisäveron vaikutus työeläkkeiden indeksikorotuksista.