SYL: Budjettiriihestä helpotusta nuorille tutkijoille, mutta panostukset koulutukseen jäivät vaisuiksi
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL pitää keskiviikkona päättyneen hallituksen budjettiriihen linjauksia monilta osin tarpeellisina kädenojennuksina esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle.
SYL olisi kuitenkin toivonut lisää kunnianhimoa panostaa pitkäjänteiseen ja ennustettavaan yliopistojen perusrahoitukseen.
Suomen Akatemian valtuuksia rahoittaa tieteellistä tutkimusta korotetaan 25 miljoonalla eurolla. Lisäys kohdistuu erityisesti nuorille tutkijoille.
Etenkin nuoret tutkijat ovat joutuneet kärsimään rahoituksen lyhytjänteisyydestä ja poukkoilevuudesta, joten nyt päätetty lisärahoitus on lämpimästi tervetullut, SYL:n puheenjohtaja Miika Tiainen toteaa tiedotteessa.
– Tämä on hyvää sukupolvipolitiikkaa, jota pääministeri Juha Sipiläkin peräsi avatessaan tiedotustilaisuuden, hän kommentoi.
Business Finlandin (entinen Tekes) valtuuksia myöntää rahoitusta yrityslähtöiseen soveltavaan tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan lisätään 69 miljoonalla eurolla.
Lisäksi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy saa puolestaan seitsemän miljoonan euron lisärahoituksen ja yliopistosairaaloiden tutkimusrahoituksessa pysyy siitä poistumassa ollut kuuden miljoonan euron osuus.
Koulutuksen puolella hallitus päätti kymmenen miljoonan euron arvoisista täsmätoimista osaajapula-aloille.
Toisen asteen osalta hallitus sopi 46,80 euron kuukausittaisesta oppimateriaalilisästä.
Tiaisen mielestä se on järkevä päätös, jonka pohjalta on hyvä ponnistaa kohti tavoitetta maksuttomasta toisesta asteesta.
– Positiivisena näemme myös panostukset siihen, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt pääsisivät sujuvammin mukaan työelämään, hän sanoo.
Budjettiriihestä saatiin lisäksi positiivinen varmistus opiskelijoiden terveydenhuoltoa koskien, SYL toteaa.
YTHS saa kevään kehysriihessä luvatut kolme miljoonaa euroa palveluiden laajentamiseen ammattikorkeakouluopiskelijoille. Sote-uudistuksen viivästymisen takia laajeneminen siirtyy kuitenkin vasta vuodelle 2021.
Budjettiriihi jätti kuitenkin opiskelijoille myös toivomisen varaa, SYL tiedottaa.
Esimerkiksi yliopistojen määrärahoja tarkistavan yliopistoindeksin jäädytyksiä ei peruttu.
Se olisi SYL:n mielestä ollut tuntuva kädenojennus yliopistojen suuntaan.
Tavoite siitä, että neljä prosenttia BKT:n arvosta suuntautuisi tki-toimintaan vuoteen 2030 mennessä ei myöskään näillä toimilla vielä toteudu, mutta ne ovat askel sitä kohti, liitto huomauttaa.
– Hyvää on se, että suuntaa saatiin nyt käännettyä tervetulleilla lisäyksillä tutkimusrahoitukseen. Olisimme silti toivoneet lisää kunnianhimoa panostaa pitkäjänteiseen ja ennustettavaan yliopistojen perusrahoitukseen, Tiainen toteaa.
– Tämä jää nyt seuraavan hallituksen tehtäväksi. On sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää, että pidämme koulutusjärjestelmämme perustasta huolen.