Suuren valiokunnan jäsenet Heinäluoma ja Ovaska: Euroopan talouden nopea elpyminen on myös Suomen etu

EU

Koronakriisin keskellä Suomen etuna on EU:n ja euroalueen vakaus sekä nopean elpymisen tie, eduskunnan suuren valiokunnan jäsenet Eveliina Heinäluoma (sd.) ja Jouni Ovaska (kesk.) toteavat yhteisessä tiedotteessaan.

Hallitus on myös painottanut, että kriisin keskelläkin jäsenmaiden tulee sitoutua vastuulliseen taloudenpitoon ja noudattaa periaatetta, jossa jokainen maa on vastuussa omista veloistaan, he huomauttavat.

Heinäluoma ja Ovaska kiittävät ministereiden toimintaa poikkeuksellisen kiireen keskellä.

Heidän mukaansa eduskunta on pidetty hyvin informoituna, ja pääministeri Sanna Marin (sd.) ja valtionvarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ovat edustaneet Suomea suuren valiokunnan ennakkoon hyväksymän eduskunnan kannan mukaisesti.

– Kriisinkin keskellä on syytä muistaa, että myös se on arvokasta, että on olemassa maita, jotka ovat pyrkineet noudattamaan EMU-kriteerejä. Jos näin ei olisi, ei olisi myöskään nykyisenkaltaista kykyä auttaa, kansanedustajat muistuttavat.

Kansanedustajien mukaan pitkällä aikavälillä on tärkeää, että jäsenmaat noudattavat vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä.

Vastuulliseen talouspolitiikkaan kuuluu, että tehdään myös tarvittavia rakenneuudistuksia ja tulevaisuusinvestointeja tehdään, he huomauttavat.

Komissiolta odotetaan tällä hetkellä esitystä unionin jäsenmaiden taloudelliseen elpymiseen suunnattavasta elpymisrahastosta.

Rahaston koosta, käyttökohteista, mallista tai kestosta ei ole vielä tarkempia yksityiskohtia. Saksan ja Ranskan esitys 500 miljardin euron elvytysrahastosta ei saa sellaisenaan kansanedustajakaksikolta tukea.

Heinäluoma ja Ovaska peräänkuuluttavat elpymisrahaston rakentamista oikeudellisesti kestävälle pohjalle.

– Suomen tulee muodostaa kantansa komission esitykseen omista lähtökohdistaan ja tavoitteistaan. Suomelle on tärkeää, että koko Eurooppa nousee nykyisistä vaikeuksista ja että kaikki jäsenmaat sitoutuvat vastuulliseen valtiontalouden hoitoon.

Kyse ei ole vain solidaarisuuden osoituksesta vaan kaikkien jäsenmaiden etujen mukaisesta kestävästä kasvupolitiikasta, Heinäluoma ja Ovaska sanovat.

– Pidämme tärkeänä, että myönnettävänä tuki on ensisijaisesti lainamuotoista, selkeästi ehdollista ja huomio on työllisyyden vahvistamisessa, talouden uudistamisessa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

– Nyt tehtävän ratkaisun tulee olla Suomen vastuiden osalta tarkkarajainen ja kansalaisten nähtävissä sekä sopeutua eduskunnan perustuslakivaliokunnan reunaehtoihin, kansanedustajat painottavat.