Suomessa on aloitettu rikostutkintoja tekoälyllä tuotetusta lasten hyväksikäyttömateriaalista
Suomessa on aloitettu useita rikostutkintoja, jotka liittyvät tekoälyllä tuotettuun lasten hyväksikäyttömateriaaliin. Keskusrikospoliisin (KRP) mukaan tutkinnoissa eri puolilla Suomea on tehty kiinniottoja, kotietsintöjä sekä takavarikoita.
Taustalla on Euroopan poliisiviraston Europolin laaja operaatio, johon osallistui viranomaisia yhteensä 19 maasta. Pääepäilty on Tanskan kansalainen.
Hän oli pyörittänyt verkossa palvelua, jossa levitti tekoälyllä tuottamaansa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kuvaavaa materiaalia. Käyttäjät saivat maksua vastaan salasanan palveluun.
Europolin mukaan tekoälyllä tuotettu hyväksikäyttömateriaali – eli kokonaan tai osin tekoälyllä tuotetut kuvat ja videot lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta – on kasvava ongelma.
– Keinotekoisesti valmistettuja kuvia on niin helppo luoda, että rikolliset voivat valmistaa niitä ilman merkittävää teknistä osaamista, Europolin johtaja Catherine De Bolle sanoi tiedotteessa helmikuun lopulla.
Pelastakaa Lapset -järjestön asiantuntija Mikko Ahtila käy työkseen läpi materiaalia, josta on ilmoitettu järjestön Nettivihje-palveluun. Hän kertoo, että tekoälyllä tuotettua materiaalia on monenlaista.
– On olemassa tekoälysovelluksia ja -ohjelmia, joissa tekoäly voi käyttää materiaalia jo aiemmin seksuaaliväkivallan uhriksi joutuneesta lapsesta ja muodostaa samasta lapsesta lisää laitonta materiaalia. Toisessa tapauksessa oikeita lapsia on käytetty koulutusmateriaalissa, kun tekoälyä on koulutettu tehtäväänsä. Tai sitten tekoälyn tuottama materiaali voi olla täysin fiktiivistä esimerkiksi niin, että on otettu aikuisten kuvia ja tekoälyllä on nuorennettu ne lapsiksi, Ahtila selittää.
Hän korostaa, että vaikka tekoälyllä tuotetussa, lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kuvaavassa materiaalissa ei välttämättä ole todellista uhria, se on silti haitallista ja haastaa kaikkien lasten ihmisarvoa sekä oikeutta seksuaaliseen koskemattomuuteen.
– Tällainen materiaali normalisoi ja arkipäiväistää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Eli missään nimessä ei pitäisi olla olemassa tällaista materiaalia, joka tekee meille normaalimmaksi ajatuksen, että lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta voisi olla missään kontekstissa ok, Ahtila sanoo.
Viime kuussa otsikoihin nousi perussuomalaisten jämsäläisen kunta- ja aluevaaliehdokkaan Oula Lintulan keväällä 2023 tekemä nettikirjoitus, jossa hän sanoi, että ”ei-todellisuuspohjainen lapsiporno” tulisi sallia.
Hän mainitsi esimerkiksi animaatiot tai lapsirobottien käyttämisen ja kirjoitti, että näin todellinen lasten hyväksikäyttö voisi vähentyä.
Ahtila ei ota kantaa yksittäisten ihmisten sanomisiin, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Ensinnäkin hän korostaa, että termiä ”lapsiporno” ei tulisi käyttää.
– Lapsi ei voi antaa suostumustaan itsensä esittämiseen seksualisoivissa konteksteissa. Pornon pitäisi määritelmän mukaisesti olla suostumukseen perustuvaa aikuisviihdettä, joten lapsi ei lähtökohtaisestikaan voi olla pornossa mukana.
Ahtilan mukaan lapsipornosta puhumalla vähätellään ja pehmennetään sitä, mistä on kyse: lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, joka on aina rikos.
– Mitä tulee kutsuttuihin korvaaviin tapoihin seksuaalisten halujen tyydyttämiseen, tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan ei ole näyttöä, että ne vähentäisivät seksuaalirikoksia tai tekijän tarvetta seksuaalirikoksiin, hän sanoo.
Tutkimuksissa on nähty, että perinteisen, lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin katselu voi lisätä käyttäjien riskiä syyllistyä lapsiin kohdistuviin rikoksiin reaalimaailmassa.
– Mikään tutkimus ei tällä hetkellä osoita, etteikö näin voisi olla myös tekoälyllä tuotetun materiaalin suhteen. Eli siinä on ihan konkreettinen riski, joka kasvaa.
Ahtilan mukaan ennemmin pitäisi keskustella materiaalin käyttäjien auttamisesta.
– Pitäisi keskustella siitä, millaisia apu- ja tukipalveluita nämä ihmiset tarvitsevat, jotta he voisivat elää täysipainoista elämää ilman tarvetta kohdistaa lapsiin seksuaaliväkivaltaa tai käyttää kyseistä materiaalia. Ei siitä, väheneekö riski tai eikö se vähene jollain yksittäisellä tavalla.
Tutkijoille ongelmia aiheuttaa tekoälymallien kehittyminen, jonka myötä tekoälyn tuottamaa ja todellista materiaalia on entistä hankalampaa erottaa toisistaan. Se vaikeuttaa uhrien tunnistamista.
– Onko tässä kuvassa aidosti joku henkilö ja jos on, miten häntä voitaisiin yrittää tunnistaa kuvassa näkyvien muiden asioiden kautta? Kun kuva on tekoälyllä generoitu, siitä löytyviin asioihin ei voi luottaa, Ahtila selittää.
Europol nostaa esiin, että tekoälyn tuottamia kuvia ja videoita voidaan käyttää myös kiristämiseen. Ahtila tunnistaa ilmiön.
– Materiaalilla voidaan kiristää henkilöltä esimerkiksi rahaa tai sitten häntä voidaan yrittää pakottaa tekemään oikeaa materiaalia tai vaikka tapaamaan kiristäjän. Saamme vuosittain ilmoituksia sextortion-tapauksista. Tähän mennessä niihin ei ole vielä liittynyt tekoälyä, mutta varmasti jossain kohtaa sekin tulee näkymään ilmoituksissa.
Nyt Suomessa tutkinnassa olevissa tapauksissa epäilty rikosnimike on lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapito. Suomen rikoslaissa tällaiseksi kuvaksi määritellään kuva tai kuvatallenne, jossa seksuaalisesti ja ”todellisuuspohjaisesti tai todenmukaisesti” esitetään lasta.
Tämä määritelmä on olennainen ja tuo tekoälyllä tehdyn materiaalin lain piiriin, Ahtila sanoo.
– Eri maiden lainsäädännöissä on paljon eroja, kun puhutaan tekoälyllä tuotetusta materiaalista. Se on iso ongelma, koska lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on ylipäänsä kansainvälistä ja rajat ylittävää rikollisuutta. On ongelmallista, jos sama materiaali on laitonta yhdessä maassa ja laillista toisessa.