Suomen Pankki kaksinkertaistaa yritystodistusten osto-ohjelman miljardiin euroon – Olli Rehn: "Laajentamisen syynä on kova kysyntä"

Suomen Pankki on päättänyt kaksinkertaistaa yritystodistusten osto-ohjelman volyymin eli laajentaa alun perin 500 miljoonan euron maksimiostot miljardiin euroon.

Asiasta kertoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn tiedotustilaisuudessa, jossa käsiteltiin keskuspankkien toimia koronavirustilanteessa.

Yritystodistusten osto-ohjelman laajentamisen syynä on Rehnin mukaan kova kysyntä.

Kysymykseen ottaako Suomen Pankki riskiä yritystodistusten ostolla, Rehn vastasi että kyllä ottaa.

– Toivomme tietysti, ettei riskit laukea. Teemme oman osamme, että rahoitus järjestyy ja varmistetaan yritysten rahoituksen jatkuvuus, hän vakuutti

Rehnin mukaan kaiken kaikkiaan koronakriisin akuutissa vaiheessa on tärkeää, että talouspoliittiset toimet voidaan toteuttaa nopeasti ja että ne kohdistuvat niihin toimijoihin, joiden tilanne on vaikeutunut.

– Keskeisessä roolissa ovat keskuspankkien päätösten lisäksi luonnollisesti myös hallitusten päätökset, jopa ensisijaisessa roolissa. Finanssipolitiikassa suurta hyötyä on saatavissa eurooppalaisesta koordinaatiosta.

Rehn vitsaili tiedotustilaisuuden aluksi, että koordinaatio on Suomessa jopa päällekkäistä, sillä Suomen hallitus aloitti samalla kellon lyömällä oman tiedotustilaisuutensa taloustoimistaan kuin Suomen Pankki.

Olli Rehn painotti, että vientiä tai ulkomaisten tuotantopanosten saatavuutta ei voi elvyttää kotimaisin toimin, mutta yhteisin eurooppalaisin toimin se on mahdollista.

– Eurooppalainen finanssipoliittinen elvytysohjelma olisikin Suomen kaltaisen pienen avotalouden edun mukainen, hän sanoi.

Pääjohtaja Rehn sanoi, että polttavin ongelma on pk-yritysten, etenkin kaikkein pienimpien yritysten, kassakriisin helpottaminen ja vararikkojen välttäminen.

– Tähän tähtäävät hallituksen päättämät toimet Finnveran valtuuksien laajentamisesta ja Valtion eläkerahaston yrityslainaostoista. Olennaista on, että pienimmätkin yritykset saavat ilman kankeaa byrokratiaa tietoa ja palvelua käytettävissä olevista suhdannelainoista ja muista instrumenteista, hän sanoi.

Rehn sanoi luottavansa Finnveran rooliin ja otti esimerkin omasta henkilöhistoriastaan.

– Olin kansanedustajana aikanaan päättämässä, kun äänin 95-94 Kerasta ja Vientiluotosta luotiin Finnvera, hän muisteli.

Vaikka tiedotustilaisuus keskittyi keskuspankin toimiin, Rehn painotti, että pandemiassa ensisijainen asia on kansalaisten terveys.

– Viruksen leviämisen ehkäisytoimilla on toisaalta merkittäviä vaikutuksia talouden toimintaan. Taloudellisten vaurioiden lieventämisessä julkisella vallalla on väistämättä keskeinen rooli, myös keskuspankilla, hän sanoi.

Keskiviikkona Suomen Pankki ennusti, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 1,5–4 prosenttia koronaviruspandemian sekä heikentyneen suhdanteen vuoksi.

– Suomen vientikysynnän jyrkkä heikkeneminen painaa talouskasvun tänä vuonna selvästi miinukselle. Jos myös kotitalouksien kulutus vähenee olennaisesti ja tuotantoketjut katkeilevat kotimaassa pandemian seurauksena, taantuma voi syventyä entisestään, Suomen Pankki katsoo.

Suomen Pankki lisäsi, että Suomen talouden tämänvuotinen kasvu on lähtökohdiltaan heikkoa jo ilman koronaviruspandemian vaikutuksia. Kasvu hidastui viime vuonna ja viimeisellä neljänneksellä jopa supistui selvästi.

– Huolimatta ostovoiman hyvästä kasvusta ja yritysten parantuneesta kannattavuudesta yksityinen kulutus jäi vaimeaksi ja yksityiset investoinnit supistuivat. Kuluvana vuonna Suomen talous vajoaa taantumaan koronaviruspandemian takia.

Suomen Pankin keskiviikkona julkaistuissa laskelmissa on oletettu, että pandemian vaikutus on väliaikainen ja Suomen talous palaa kasvu-uralle tämän vuoden loppupuolella.

– Tällaisen verrattain nopean elpymisen edellytyksenä on, että talouden alkuvuoden äkkijarrutuksen aikana onnistutaan politiikkatoimin estämään yritysten konkurssit ja työttömyyden kasvu, Suomen Pankki muistutti.

Sunnuntaina Suomen Pankki päätti koronapandemian aiheuttamien maksu- ja kassavaikeuksien helpottamiseksi ostaa 500 miljoonalla eurolla yritystodistuksia.

Finanssivalvonta puolestaan päätti tiistaina laskea suomalaisten luottolaitosten pääomavaatimuksia.

Arvion mukaan Finanssivalvonnan päätös lisää suomalaisten pankkien luotonantokykyä arviolta 52 miljardilla. eurolla. Päätösten todelliset vaikutukset riippuvat kuitenkin luotonantajien omasta toiminnasta.

Finanssivalvonta on sanonut seuraavansa tarkasti, että kevennykset menevät talouskriisin vaikutusten lieventämiseen eivätkä osinkojen tai tulospalkkioiden maksuun.