Nämä kohteet kiinnostavat nyt suomalaismatkailijoita
Korona-aika pysäytti ulkomaanmatkailun kuin seinään, mutta rospuuttoajan vaikutukset matkailualaan näyttäisivät jääneen tai jäävän tilapäisiksi.
Matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen sanoo, että matkailu on palannut koronan jälkeen suhteellisen nopeasti kasvu-uralle niin kansainvälisesti kuin suomalaistenkin reissaamisessa.
Pahimpana korona-aikana kotimaanmatkailussa koettiin buumi, kun ulkomaille ei päässyt.
– Nyt on meneillään heilurin vastaliike. Monia suomalaisia kiinnostaa päästä maailmalle, luonnehtii matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen.
Suomalaisten ulkomaanmatkailu oli vielä viime vuonna jonkin verran jäljessä verrattuna aikaan ennen koronaa.
– Suomalaisten kesämatkailun etappina Kreikka on nostanut suosiotaan, kertoo yliaktuaari Marianne Laalo Tilastokeskuksesta.
Massaturismi Espanjaan on pysynyt hänen mukaansa pitemmällä aikavälillä jokseenkin entisellään.
– Espanja on talvisin aika vakaasti suomalaisten suosikkikohde.
Ehkä isoin pitemmän aikavälin muutos meillä on tapahtunut matkailussa Turkkiin. Kun sinne tehtiin vielä vuonna 2013 noin 200 000 matkaa, viime vuonna maahan mentiin Suomesta 100 000 kertaa.
– Oleellista on, että Turkissa majoittumisen hinnat ja muukin hintataso on noussut hyvin selvästi. Vaikka valuutta liiran arvo putoaa jyrkästi, matkailu Turkissa ei ole muuttunut halvemmaksi ulkomaalaiselle, Pesonen kertoo.
Saarinen täydentää, että myös Turkin poliittinen epävakaus on voinut alkaa arveluttaa suomalaisia turisteja.
Vähentynyt on niin ikään lentäminen Suomesta hellelomalle Thaimaahan. Tähän lienee osaltaan vaikuttanut lentomatkan piteneminen, kun Venäjän tai Ukrainan ilmatilaan ei ole menemistä.
Pesonen sanoo, että Itämeren etelärannikon merkitys kesämatkakohteena voi olla ilmastonmuutoksen vuoksi nousussa. On merkkejä, että sinne alkaa löytää kesäisin myös suomalaisia.
Selvä muutos suomalaisten matkailussa on kirjattu lisäksi siiltä osin, että yöpymisen laivassa sisältävät vapaa-ajanristeilyt ulkomaille ovat vähentyneet noin puoleen vuosikymmenessä. Tuo ei kuitenkaan välttämättä kerro, että risteilyjen vetovoima olisi vähentynyt.
– Muutos on suurelta osin siinä, että risteilyillä yövytään laivan asemesta perillä maissa, sanoo Suomen matkailualan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti.
Jarkko Saarisen mukaan koronakausi toi kaiken muun ohella myös mahdollisuuden muutokseen matkailussa.
– Toiveajatteluna oli, että volyymin sijaan matkailu kasvaisi muulla tavalla, ehkä kestävämpään suuntaan.
Saarisen mukaan matkailuala on kuitenkin selviytymiskykyinen kriiseissä.
– Kun 70-luvun öljykriisi tuli, matkailu notkahti hieman, New Yorkin kaksoistornien kaatumisesta tuli pieni lommo, ja ala selvisi myös finanssikriisistä 2007. Samoin näyttää käyvän covidin kanssa. Vaikka korona iski niinkin kovaa, siitä on lähdetty matkailumäärissä takaisin ylöspäin.
Juho Pesonen on samaa mieltä siitä, että matkailu elpyy ripeästi, koska sen rakenteet ovat vahvat. Hän kuitenkin arvioi, että vastuullisuuden ja kestävän matkailun tavoitteet ovat saamassa jalansijaa Suomessa.
– Suomalaisten tekemien ulkomaanmatkojen ajallinen kesto on nyt pidentynyt. Voi olla niin, että he ajattelevat vastuullisuutta ja tekevät mieluummin yhden pitempään kestävän matkan kuin kaksi pikaista matkaa.
Lentomatkustaja voi itse vaikuttaa matkansa päästöihin myös vähentämällä matkatavaroita sekä esimerkiksi ostamalla mahdollisuuksien mukaan suoria lentoja perille asti.
Pesosen mukaan ulkomaanmatkan kestoa saattaa pidentää toisaalta se, että suomalaiset yhdistävät lomamatkoihinsa entistä useammin etätöiden tekemistä.
Juttua muokattu kello 17.06: Professorin nimi on Jarkko Saarinen, ei Janne Saarinen, kuten jutussa alun perin luki.