Suomalainen oli pinkomassa maailmanennätykseen, mutta sitten kisajärjestäjät mokasivat
Yleisurheilun 3 000 metrin esteet on rankka mutta erittäin kiinnostava kilpailumuoto. Suomenmaa kertoi torstaina artikkelissaan, miksi lajissa käytetään vesiestettä.
Jutussa valotettiin lyhyesti myös lajin suomalaisia menestyjiä. Lajin suurin suomalaisnimi lienee Volmari Iso-Hollo, joka voitti 3 000 metrin olympiakultaa peräti kahdesti.
Mutta kultamitaleista ensimmäinen ei aivan tarkalleen ottaen tullut 3 000 metrin esteistä. Los Angelesin olympialaisissa järjestäjät juoksuttivat nimittäin finaalissa kilpailijoita vahingossa yhden kierroksen liikaa.
Iso-Hollo nappasi kullan siis tosiasiallisesti 3 460 metrin kisassa.
Tarinan mukaan syypää liian pitkään juoksuun oli kisan ratavalvoja.
Kerrotaan, että hän intoutui seuraamaan samaan aikaan käytyä miesten kymmenottelua niin innokkaasti, että laskut 3 000 metrin esteiden kierrosmääristä menivät sekaisin.
Toimitsija unohti soittaa kelloa. Hän kilisytti sitä vasta sitten, kun juoksijat olivat tulossa jo maalisuoralle.
Iso-Holloa se ei varsinaisesti haitannut. Hän johti kisaa reippaasti, eikä etumatka sulanut ylimääräisenkään kierroksen aikana. Hän juoksi maaliin olympiavoittajana.
Maailmanennätyksen se kuitenkin taisi maksaa. Jos kisassa oltaisiin tultu maaliin silloin, kun oikeasti pitikin, olisi Iso-Hollo kellottanut tauluun nopeamman ajan kuin kukaan koskaan siihen mennessä. ME jäi kuitenkin syntymättä.
Yhdysvaltain Joseph McCluskeylle lisämatka maksoi hopeamitalin, kun Iso-Britannian Thomas Evenson pinkoi ylimääräisen kierroksen lopussa McCluskeyn ohi.
Suomen Martti Matilainen puolestaan kompastui viimeisellä kierroksella ja jäi neljänneksi. Siihen saakka hän oli ollut hyvin mukana mitalitaistelussa, kerrotaan Lasse Erolan kirjassa Olympialaisten outoja tapauksia (Paasilinna 2014).
Volmari Iso-Hollo saavutti Los Angelesin kisoissa myös hopeaa miesten 10 000 metrin juoksussa.
3 000 metrin esteiden olympiakullan hän uusi neljän vuoden päästä Berliinissä 1936. Tuolloin kisa tiettävästi käytiin oikean mittaisena. Berliinistä hän toi myös pronssia 10 000 metriltä.
Muita 3 000 metrin esteiden suomalaisia olympiavoittajia ovat Ville Ritola Pariisissa 1924 ja Toivo Loukola Antwerpenissä 1928.