"Sotilasjuntta ei arvannut, että kansa on valmis uhraamaan terveytensä ja taloutensa sen vastustamiseksi" – Myanmaria uhkaa vakava humanitaarinen kriisi puoli vuotta vallankaappauksen jälkeen
Myanmarissa mielenosoitukset helmikuussa vallan kaapannutta sotilasjunttaa vastaan jatkuvat edelleen päivittäin, kertoo STT:lle Myanmarissa paikallisten kansalaisjärjestöjen parissa työskennellyt ja maassa asunut suomalaistutkija Henri Myrttinen.
Myrttinen kuvailee tavallisten kansalaisten tilannetta hieman yli puolisen vuotta vallan kaappauksen jälkeen erittäin vaikeaksi. Maan talous on romahtanut, ja esimerkiksi käteisen saanti on lähes mahdotonta.
– Ihmisten ylivoimaisesti suurin huoli on kuitenkin tällä hetkellä kolmas korona-aalto, joka on iskenyt Myanmariin erittäin rajusti. Sotilasjuntta on täysin epäonnistunut koronan vastaisissa toimissaan. Niin pahasti, että viimeisenä oljenkortena he kehottivat tällä viikolla ihmisiä toistamaan buddhalaisia mantroja, kun muuta apua ei ole tarjolla.
Avun tarjoamisen sijasta juntta on pidättänyt lakkorintaman etulinjassa olleita lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Pidätettyjen joukossa on ollut muun muassa Myanmarin rokotusohjelman entinen johtaja Htar Htar Lin. Myrttinen kertoo, että opposition jäseniä on myös kuollut vankilassa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.
– Luottamus viranomaisiin on nollassa, ja ihmiset pyrkivät sen sijaan itse järjestämään apua esimerkiksi etsimällä happipulloja Facebookin avulla, hän sanoo.
Huhujen mukaan asevoimat on myös hamstrannut sekä rokotteita että happea omaan käyttöönsä. Huhuja ei kuitenkaan ole voitu varmistaa, Myrttinen sanoo.
Myös maan talous sakkaa tällä hetkellä. Kansalaiset lakkoilevat ja järjestävät yhä työnseisauksia protestoidakseen junttaa vastaan.
Ruokapulaa ei vielä ole, mutta sen ennustetaan nousevan uudeksi ongelmaksi ennen vuoden loppua, Myrttinen sanoo.
– Monille Myanmarissa juntan hyväksyminen talouden elpymisen vuoksi ei ole mitenkään hyväksyttävissä oleva vaihtoehto.
Myös Suomen Punaisen Ristin SPR:n Aasian ja Tyynenmeren alueellinen edustaja Juan Daniel Reyes kertoo STT:lle maan tilanteen olevan monimutkainen ja vaikea. Maailman ruokaohjelman WFP:n mukaan noin 3,4 miljoonan myanmarilaisen arvioidaan olevan riskissä kärsiä nälästä ja ruokapuolasta seuraavien neljän kuukauden aikana.
– Poliittiset levottomuudet ovat aiheuttaneet humanitaarisen tilanteen heikentymistä maassa koronapandemian ohella. Lisäksi maassa on jo olemassa olevia ongelmia kuten köyhyys ja rajalliset julkiset palvelut. Näiden yhdistelmästä on vaarassa nousta erittäin vaarallinen myrsky, hän sanoo.
Tämä valvottaa minua öisin.
Juan Daniel Reyes
Reyes huomauttaa, että lisäksi uhkana ovat myös monsuunisateet, jotka alkoivat maassa toukokuussa. Yleensä ne kestävät lokakuuhun, mutta nyt niiden ennustaminen on entistä vaikeampaa.
– Tulvien ja syklonien riski on erittäin huolestuttava, sillä se voi vaikeuttaa elämää entisestään miljoonilla ihmisillä, jotka elävät keskellä äärimmäisen vaikeita olosuhteita.
– Tämä valvottaa minua öisin.
Kansainvälinen Punainen Risti on viime kuukausina laajentanut avun tarjoamista maassa ja tarjoaa esimerkiksi ensiapua ja ambulanssipalveluita. Yleisesti myös avustustyöntekijöiden tilanne on vaikeutunut.
– Henkilökunnan ja vapaaehtoisten riski saada koronatartunta on kasvanut, ja lisäksi tiettyjen alueiden turvallisuustilanne vaikeuttaa järjestöjen kykyä saada apua perille, Reyes sanoo.
– Järjestöjen työntekijöiden psykologinen stressi on meille erittäin suuri huolenaihe.
Myös maan yleinen vakaus huolettaa tällä hetkellä. Sotilasvallankaappaus päätti keskushallinnon ja sitä vastaan taistelevien etnisten aseistettujen järjestöjen välisen rauhanprosessin, ja taistelut ovat kiihtyneet eri puolilla maata.
– Joillakin alueilla sota on kestänyt jo useamman vuosikymmenen verran, mutta nyt taistelut ovat levinneet myös alueille, jotka ovat aiemmin olleet rauhallisia, myös maan keskiosaan, Myrttinen sanoo.
Hänen mukaansa etenkin etnisten vähemmistöjen asuttamilla alueilla asevoimat ovat vastanneet kapinaan raskaalla tykistöllä ja ilmaiskuilla kevyesti aseistettuja kapinallisia vastaan.
– Tuloksena on humanitaarinen katastrofi eri puolilla maata, erityisesti Chinin, Kayahin ja Kayin osavaltioissa.
Myös Reyes kertoo kotoaan paenneiden määrän kasvaneen.
– Yhteenotot Myanmarin armeijan ja aseistautuneiden ryhmien välillä aiheuttavat suurta maan sisäistä muuttoliikettä. Arvioiden mukaan jo sadattuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Humanitaarisilla järjestöillä on hyvin rajallinen pääsy heidän luokseen, hän sanoo.
SPR:n Reyesin mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi nyt tukea Myanmaria tukemalla ennen kaikkea humanitaarisia järjestöjä, joilla on kyky auttaa siviilejä suoraan ja ympäri maata.
– Kansainvälisen yhteisön tulisi myös tehdä kaikki voitava, jotta (ulkovaltojen asettamien) pakotteiden tahattomat vaikutukset eivät kohdistuisi jo valmiiksi kärsivään väestöön ja humanitaaristen järjestöjen toimintakykyyn koronapandemian keskellä.
Armeijan helmikuussa syrjäyttämän ja pidättämän johtajan Aung San Suu Kyin oikeudenkäynnin on määrä päättyä maanantaina. Häntä syytetään monista eri asioista, muun muassa ”koronarajoituksien rikkomisesta”.
Myrttisen mukaan oikeudenkäynnin lopputulemalla ei ole suurta merkitystä, koska juntta voi jatkaa Suu Kyin vangitsemista mielivaltaisesti tuomiosta huolimatta.
– Pidätys ja oikeudenkäynti ovat vahvistaneet Aung San Suu Kyin asemaa ja symbolista roolia Myanmarin yhteiskunnassa. Hänen imagonsa sai kolhuja edellisen hallituskauden aikana, mutta nyt hän on taas monien silmissä marttyyrin tai lähes pyhimyksen asemassa, Myrttinen sanoo.
Nobel-palkittu Aung San Suu Kyi nousi valtaan vuonna 2016 oltuaan tätä ennen vuosia kotiarestissa.
Vaikka hänen valtaannousuaan pidettiin laajasti merkkinä Myanmarin uudesta demokraattisemmasta alusta, hän sai valtavuosinaan arvostelua kansainvälisesti muun muassa rohingya-muslimivähemmistön kaltoinkohtelusta ja silmien sulkemisesta näiden vainolta. Lisäksi häntä arvosteltiin myös siitä, että sotilailla oli yhä vahva edustus maan parlamentissa ja ministeriöissä. Myös aktivisteja ja toimittajia vainottiin syyttein, kertoo muun muassa Guardian.
– Se, että Suu Kyi ei pysty osallistumaan poliittisiin keskusteluihin siitä, miltä tulevaisuuden ja vallankaappauksen jälkeinen Myanmar näyttää, on positiivisessa mielessä antanut tilaa uusille, edistyksellisempiä äänille, jotka eivät enää vain vaadi sotilasvallan loppumista, vaan koko Myanmarin poliittisen järjestelmän ja yhteiskunnan radikaalia uudistamista, Myrttinen pohtii.
Vallankaappauksen ja mielenosoituksien alkaessa Myanmarissa asunut Myrttinen kuvailee ensimmäisten viikkojen mielenosoituksia valtaviksi, värikkäiksi ja väkivallattomiksi. Väkivallan käytön aloittivat poliisi ja armeija, ja sotilasjuntta onnistui lopulta tukahduttamaan laajat protestit.
Mitään kansan tukea juntalla ei ole takanaan aseellisesta ylivoimasta huolimatta. Myrttisen mukaan juntta aliarvioi oman epäsuosionsa ja sen, miten paljon vihaa sen paluu aiheuttaisi.
Se ei myöskään arvannut, että kansalaiset olisivat valmiita uhraamaan oman terveytensä, taloutensa ja jopa turvallisuutensa sotilasjuntan vastustamiseksi.
– Vaikka loppujen lopuksi armeijan raaka voima sai yliotteen, kaikki tämä tuntuu suurelta osin tyhjältä voitolta asevoimien kannalta. Armeijan raaka väkivalta, heidän ylimielinen käyttäytymisensä ja siviilien nöyryyttäminen ovat kouriintuntuvasti kasvattaneet entisestään heihin kohdistuvaa vihaa ja halveksuntaa.
Poliittisen tilanteen hän näkee kuitenkin olevan jumissa.
– Maa on ajautunut pattitilanteeseen. Kumpikaan osapuoli ei ole riittävän vahva voittaakseen eikä valmis tekemään kompromisseja. Pelkään, että maa on tässä umpikujassa vielä vuosia, ellei juntta eroa tai sitä pakoteta eroamaan, jos Kiina tai Venäjä ei enää sitä tue.