Sosiaalialalla puurtaa puoli miljoonaa vapaaehtoista – heidän menettämiseensä Suomella ei ole varaa, MLL:n pääsihteeri Milla Kalliomaa varoittaa

Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) pääsihteerillä Milla Kalliomaalla on suuri huoli sosiaali- ja terveysuudistukseen, tuttavallisemmin soteen, liittyen.

MLL ei ole löytänyt sote-järjestämislaista pykälää, joka velvoittaisi tulevat maakunnat tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Lakiluonnoksessa kunnilla on tämä velvollisuus.

– Jos sitä ei kirjata lakiin myös maakuntien osalta, on riski, että ne eivät voi avustaa järjestöjä, Kalliomaa sanoo.

Hänen mukaansa järjestöt nähdään sote-keskustelussa vain palveluntuottajina, vaikka suurin osa kolmannesta sektorista on ihan muuta kuin ostettavaa palvelutuotantoa.

Se on vapaaehtoistoimintaa, joka antaa lukuisille ihmisille vertaistukea ja luo yhteisöllisyyttä.

– Sote-kentällä on noin puoli miljoonaa vapaaehtoista. Meillä ei ole varaa menettää sitä.

MLL:ssä on 556 paikallisyhdistystä, joissa vapaaehtoiset pyörittävät esimerkiksi perhekahviloita, toimivat kylämummeina ja -vaareina, perhekummeina yksinäisille perheille, ystävinä maahanmuuttajaäideille ja vastaavat lasten ja nuorten puhelimeen.

Kalliomaa korostaa, että vapaaehtoistoimintakaan ei elä ilman tukea ja MLL:n työntekijöiden avustusta.

– Ilman sitä siitä tulisi täysin sattumanvaraista eikä kukaan voisi tietää, mitä on tarjolla.

Olemme Kalliomaan työhuoneessa Toisella linjalla Helsingin Kalliossa.

Tälle samalle tontille marsalkka Mannerheimin sisar Sophie Mannerheim avasi äitien turvakodin sata vuotta sitten. Muutama vuosi myöhemmin se jatkoi toimintaansa MLL:n Lastenlinnana, jonka lääkäriksi tuli Arvo Ylppö.

Vuonna 1920 perustettiin myös kansalaisjärjestö, jonka tarkoitukseksi kirjattiin kaikki lastensuojelutyö, joka ei kuulunut valtiolle tai kunnalle.

– Mannerheim itse kysyi, tarvitseeko järjestön hänen nimellään olla, mutta marsalkan nimen mukana tuli arvovalta.

Kalliomaan mielestä nimeä ei ole tarvetta muuttaa, koska liiton tekemä työ lasten hyväksi on tullut sillä nimellä tunnetuksi. Kolmen vuoden kuluttua MLL juhlii jo 100-vuotispäiväänsä.

On paljon niin hyvää lapsuutta ja vanhemmuutta, että tokkopa koskaan on ollut.

Tänä päivänä liitto pitää esillä lapsuuden merkitystä ja puolustaa lasten oikeuksia.

Nykypäivän lasten suurimmaksi ongelmaksi Kalliomaa mainitsee eriarvoistumisen.

– On paljon niin hyvää lapsuutta ja vanhemmuutta, että tokkopa koskaan on ollut, mutta toisaalta on paljon riskitekijöitä, jotka kasautuvat yksille. Se on surullista, huolestuttavaa ja asia, johon pitää voida puuttua.

Kalliomaa näkee, että ongelmia on jo toimeentulossa, sillä joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. Huono-osaisuus heijastuu myös lukutaitoon. Pisa-tulosten perusteella joka kymmenennen 15-vuotiaan lukutaito ontuu pahasti.

Kalliomaa kertoo lapsen elinpiirin vaikuttavan suuresti siihen, millainen merkitys lukutaidolle annetaan, keskustellaanko asioista ja millaista vuorovaikutus on. Hänen mielestään eriarvoistumista pitäisi torjua jo varhaiskasvatuksessa.

– Siellä luodaan kielen oppimisen pohja. Koko palvelujärjestelmä pitää valjastaa yhdenvertaisten oppimisedellytysten tukemiseen.

Kalliomaa itse soisi, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen.

– Pienikin lapsi voi hyötyä varhaiskasvatuksesta, jos se tehdään lapsilähtöisesti ja päivä on sopivan pituinen, hän toteaa.

Puolueista kokoomus ja SDP ovat esittäneet maksutonta varhaiskasvatusta. Ailahteleva keskustelu ihmetyttää Kalliomaata.

– Eihän siitä kauan ole, kun suunnitelmissa oli päivähoitomaksujen korottaminen, hän hymähtää.

MLL kyllä kannattaa sitä, että osa varhaiskasvatuksesta olisi pitkällä tähtäimellä maksutonta. Kalliomaa kuitenkin näkee, ettei aika ole kypsä.

– Pelkään, että se tehtäisiin nyt laadun kustannuksella. Päiväkotien henkilöstömitoitusta on juuri laskettu ja lastentarhanopettajakoulutuksen saaneiden osuus henkilöstöstä on pienentynyt. Nämä pitää ensin saada kuntoon.

Kuka lapsen etua valvoo, elleivät vanhemmat?

Helsingin Sanomat kysyi tammikuussa päiväkotien työntekijöiden kokemuksia päivähoidosta.

Yli 500 vastaajasta kriittisimmin kirjoittivat varhaiskasvatuksen ammattilaiset. He kertoivat uupumuksesta, kaaoksesta ja riittämättömyyden tunteesta, kun aikuisia on liian vähän lapsimäärään nähden.

Kalliomaan mielestä on tärkeää, että vanhemmat kyselevät lapsensa hoitopäivästä. Millainen on sen sisältö ja henkilöstön tilanne, saako ryhmään sijaisia vakituisen hoitajan puuttuessa?

– Sillä täytyy olla merkitystä, että vanhemmat ovat kiinnostuneita ja ottavat yhteyttä esimiehiin. Kuka lapsen etua valvoo, elleivät vanhemmat?

Kalliomaa oli itse useamman vuoden kotona, kun hänen miehensä teki vaativaa työtä ja perheeseen syntyi lyhyellä ikäerolla kolme lasta, jotka ovat nyt jo kolmenkympin hujakoilla.

Hän myöntää, että pitkillä perhevapailla voi olla suuri merkitys arjen sujuvuudelle. Hän kannustaa kuitenkin muuttamaan perhevapaajärjestelmää joustavampaan suuntaan.

– Niin, ettei vanhempien tarvitsisi olla joko töissä tai kotona. Lyhyempiä työpäiviä ja lyhennettyä työviikkoa, perheen arkeen soviteltua työelämää.

Kalliomaa astui MLL:ssa puikkoihin jo kaksi vuotta sitten, kun hänen edeltäjänsä Mirjam Kalland jäi toimivapaalle.

Kalland päätti jäädä yliopistomaailmaan, ja Kalliomaa valittiin virallisesti liiton pääsihteeriksi viime vuoden alussa.

Paikka oli jo valmiiksi hyvin tuttu, sillä Kalliomaa aloitti MLL:ssa järjestöjohtajana 14 vuotta sitten.

Sitä edeltävät vuodet 1998–2003 Kalliomaa toimi kristillisdemokraattien puoluesihteerinä. Hän ajautui lastentarhanopettajan työstä politiikkaan Lahden kunnallisvaltuuston kautta, johon hän lähti omien sanojensa mukaan ainoastaan lapsiperheiden asioita edistämään.

Puoluesihteeriaikoinaan Kalliomaa halusi uudistaa kristillisdemokraatteja niin, että se pääsisi uskontopuolueen leimasta.

– Olen aina ajatellut omalla tavallani, myös osana sitä liikettä. En kaipaa puoluepolitiikkaan, täällä tunnen olevani oikeassa paikassa.

Kalliomaan mielestä nykyisellä hallituksella on hyviä tavoitteita lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassaan.

Siinä halutaan vähentää lasten ja perheiden eriarvoistumista vahvistamalla varhaista tukea.

Kalliomaa kuitenkin katsoo, ettei hienoja tavoitteita ole juurikaan politiikalla tuettu – päinvastoin. Kalliomaa mainitsee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, koulutusleikkaukset sekä lapsilisien ja kotihoidon tuen ostovoiman heikentymisen.

– Ne eivät tue tavoitteita perheiden hyvinvoinnin edistämisestä. Pienituloisuuden riski on suuri etenkin silloin, kun lapset ovat pieniä, hän toteaa.

Keskustan riveistä on vastikään esitetty lapsiperheiden verotuksen keventämistä niin, että työtulovähennykseen lisätään lapsikorotus.

– Jos verotusta voidaan keventää, en ainakaan sitä vastusta, Kalliomaa naurahtaa.

Kaavailtua alkoholilain muutosta, jossa nelosoluet, vahvat siiderit ja lonkerot tuotaisiin ruokakauppoihin, hän ei ymmärrä alkuunkaan.

– Jo nyt kouluterveyskyselyssä useampi kuin joka kymmenes 8.–9.-luokkalaisista nuorista sanoo, että läheisen ihmisen alkoholinkäytöstä on aiheutunut ongelmia. On vaikea ymmärtää, kuka uutta alkoholilainsäädäntöä tarvitsee.

On vaikea ymmärtää, kuka uutta alkoholilainsäädäntöä tarvitsee.

Suomalaisten yksinäisyys ja yhteisöllisyyden kaipuu ovat jo isoja yhteiskunnallisia ongelmia, jotka näkyvät myös MLL:n palveluiden lisääntyneenä kysyntänä.

Perhekahvilat ovat jo pitkään olleet henkireikiä pienten lasten vanhemmille. Niitä on jo lähes kaikissa paikallisyhdistyksissä.

Uutuutena ovat terhokerhot, joissa lapset, eri ikäiset aikuiset ja eläkeläiset touhuavat yhdessä.

– Terhokerho on ihan ihmeellinen paikka, Kalliomaa nauraa.

– Monilla on isovanhemmuusenergiaa, mutta ei välttämättä lapsenlapsia.

Kalliomaan mielestä alhaisesta syntyvyydestä on syytä olla huolissaan.

– Juuri lapset tuottavat elämässä eniten iloa vanhemmilleen. Siitä pitäisi puhua enemmän, koska yleisellä ilmapiirillä on merkitystä.

Haastattelu on julkaistu alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 10.3. Lehden voit tilata täältä.