Sitran johtaja Mari Pantsar on puhunut paljon ilmastonmuutoksen mahdollisuuksista cleantechille – nyt usko ja aika alkavat loppua: "Meidän on otettava heti käyttöön parhaat ratkaisut"

Sitran johtaja Mari Pantsar pyyhkii silmäkulmiaan ja pahoittelee, kun ilmastoahdistus purkautui kyyneleiksi haastattelussa.

Pantsar on juuri vastannut kysymykseen, uskooko hän, että ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen.

– Vaadittavat toimenpiteet ovat niin äärettömän massiivisia, että se näyttää hirveän vaikealta, vastaus kuului.

Lokakuussa julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti kertoi, että maapallon kahden asteen lämpenemisen seuraukset olisivat vakavia luonnolle, eläimille ja ihmisille.

Edessä olisi lajien sukupuuttoaalto, merenpinnan nousu, korallien tuhoutuminen, ehkä myös Grönlannin jäätiköiden luhistuminen. Kauhukuvien lista on pitkä.

– Yllättävää raportissa oli se, kuinka suuri ero puolentoista ja kahden asteen lämpenemisskenaarioilla on, Pantsar sanoo.

Tosiasioiden toteaminen aiheuttaa helposti voimattomuutta ilmastonmuutoksen edessä.

Hiilidioksidin nettopäästöt pitäisi lähes puolittaa alle 12 vuodessa. Ne pitäisi lopettaa kokonaan vuoteen 2050 mennessä niin, että hiilidioksidipäästöt ja -poistot olisivat tasapainossa.

Energiantarve kuitenkin vain kasvaa maailmalla, kun esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa väestö lisääntyy ja vaurastuu.

Suomi aikoo luopua kivihiilen käytöstä, mutta globaalilla tasolla vastaavaa on vaikea nähdä. Noin 80 prosenttia maailman energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Näyttää erittäin epätodennäköiseltä, että kehittyvissä maissa lähdettäisiin nopeasti ajamaan päästöjä alas, Pantsar toteaa.

– Maailmassa on miljardi ihmistä, joilla ei ole mitään. Sinä päivänä, kun he pääsevät sähkön piiriin ja saavat ensimmäisen jääkaapin, heille on varmasti ihan sama, miten sähkö on tuotettu. Hekin haluavat tyydyttää perustarpeensa.

Pantsar korostaa, että vastuu ilmastonmuutoksen ratkaisusta on nyt ennen kaikkea mailla, jotka ovat ilmastonmuutoksen aiheuttaneetkin.

Hän myös huomauttaa, että länsimaisen elämäntyylin hiilidioksidipäästöt syntyvät yllättävistäkin lähteistä, kuten valtavista datakeskuksista.

– Digitalisaatiota pidetään usein lääkkeenä päästöjen vähentämiseen, mutta tietotekniikkasektori tuottaa jopa 3,5 prosenttia maailman päästöistä vuonna 2020. Se on enemmän kuin maailman lentoliikenteen päästöt.

Nyt viisari on kääntynyt uhan puolelle.

Mari Pantsar

Puolan Katowicen ilmastoneuvotteluissa saavutettiin juuri sopu Pariisin sopimuksen sääntökirjasta, mitä pidetään vaikeassa kansainvälisessä sopimusympäristössä hienona savutuksena.

Pantsar kuitenkin muistuttaa, että sopu ei vähentänyt yhtään hiilidioksiditonnia tonnia ilmakehästä. Seuraava YK:n ilmastoneuvottelu pidetään Chilessä ensi vuonna.

– Siellä on ehdottomasti pystyttävä sopimaan eri maiden päästövähennystoimien kunnianhimon nostosta. Jokainen vuosi on merkittävä.

Analyyttisen kemian tohtori Pantsar vastaa Sitrassa ilmastoratkaisujen, kiertotalouden ja kestävän arjen teemoista.

Hänellä on takanaan parinkymmenen vuoden ura puhtaan teknologian liiketoiminnan kehittämisen parissa. Pantsar johti cleantech-strategiaa myös Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa.

– Yritimme positiivisen kautta: Hei, tämä on bisnesmahdollisuus suomalaiselle cleantechille ja hieno sauma saada vientituloja Suomeen.

Pantsar aloitti vuosikausien ajan puheensa kertomalla, että ilmastonmuutos on ihmiskunnalle erittäin kriittinen asia, ja jos sitä ei ratkaista, kaikelta putoaa pohja – taloudelta, hyvinvoinnilta, turvallisuudelta ja ruuantuotannolta.

Pantsar kertoi toistuvasti, että ilmastonmuutos on sekä uhka että mahdollisuus, mutta hän uskoo enemmän mahdollisuuteen.

– Nyt viisari on kääntynyt uhan puolelle, Pantsar myöntää.

Pantsar ei enää usko, että uusi tutkimus ja tuotekehitys voivat yksin pelastaa tilannetta. On liian myöhäistä sille.

– Menee vuosia tai vuosikymmeniä, että ne uudet teknologiat, joita käydään nyt tutkimuspöydällä kehittämään, skaalautuvat maailmanlaajuisesti. Meidän on otettava heti käyttöön parhaat ratkaisut, joita meillä jo on.

Pantsarin mielestä poliitikkojen pitäisi lopettaa teollisuuden intressiryhmien liika kuunteleminen ja keskittyä ilmastotieteilijöiden sanomaan.

– Jos joku maa lähtee tekemään erittäin kunnianhimoisia toimia, ihan varmasti muut tulevat perässä.

Pantsar haluaa uskoa, että ilmastonmuutokseen vaikuttaminen on yhä ihmisten käsissä – siitäkin huolimatta, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on jo ehtinyt epäillä ilmastotieteilijöiden poliittisia tarkoitusperiä.

– On pakko uskoa, että ilmastonmuutoksen torjunta onnistuu, mutta ei se helppoa tule olemaan.

– Pahoin pelkään, että ennen kunnianhimoisia toimia täytyy tapahtua jotain kauheaa, kuten Kalifornian tai New Yorkin hävitä maailmankartalta.

Pantsaria turhauttaa se, että 30 vuotta sitten ilmastonmuutoksesta tiedettiin lähes yhtä paljon kuin tänä päivänä, mutta toimiin ei ryhdytty.

– Se kertoo paljon ihmiskunnan arvojärjestyksestä. Ehkä se talous menee kaiken muun edelle. Ja loppujen lopuksi ihmiset ovat sellaisia, että he eivät halua uskoa ikäviä asioita. On helpompi kieltää ne tai olla ajattelematta.

Pantsar näkee, että poliitikkoja jarruttaa myös ajatus siitä, että oma maa kärsisi ilmastotoimista taloudellisesti, eivätkä muut maat tekisi kuitenkaan mitään.

– Yleensä lapsia ajatellaan kaikessa, mitä tehdään. Jotenkin tämä ilmastonmuutos on sokea piste, siinä ei yhtään ajatella tulevia sukupolvia.

Suomessa murehditaan alhaista syntyvyyttä kestävyysvajeen näkökulmasta, mutta samaan aikaan räjähdysmäinen väestönkasvu on ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä.

Pantsaria alhainen syntyvyys ei odotetusti huoleta.

– On paljon ihmisiä, jotka haluaisivat tulla Suomeen tekemään töitä. Meillä on suuri yhteinen kriisi, joten tuntuu naurettavalta tuijottaa maiden rajoja.

Pantsar puhuu paljon kiertotaloudesta, joka olisi välttämätöntä ottaa elämäntavaksi. Elämme hyvin pitkälti sen vastakohtaa, kun teemme arvokkaista luonnonvaroista tuotteita, jotka päätyvät polttoon ja samalla niiden arvo häviää.

– Jos neljän maailman suurimman materiaalivirran eli muovin, sementin, teräksen ja alumiinin kiertotaloutta ei saada toimimaan, ilmastotavoitteita ei saavuteta.

Haastattelu on julkaistu alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 26.10. Sitä on päivitetty Puolan ilmastokokouksen kommenteilla. Lehden voit tilata täältä .