Selvitys: Yritykset kärsivät teiden huonosta kunnosta, kapeudesta ja ohituskaistojen puutteesta
Tie- ja rataverkon suurin haaste on 3–4 miljardin euron korjausvelka. Tämä ilmenee elinkeinoelämän järjestöjen teettämästä selvityksestä, jonka mukaan monilla valta- ja kantateillä on ongelmana teiden huono kunto, kapeus ja ohituskaistojen puute.
Selvityksen perusteella päätieverkosta huonokuntoista on koko Suomessa 13 prosenttia ja hyväkuntoista 62 prosenttia. Eniten huonokuntoisia pääteitä on Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla. Huonokuntoisilla pääteillä raskasta liikennettä kulkee etenkin Uudellamaalla, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.
Selvityksessä arvioidaan, että teiden kunnostamisen lisäksi tarvitaan lisää nelikaistaisia teitä ja ohituskaistoja keskeisille osuuksille. Vastaavasti tärkeimmät rataosuudet tulisi muuttaa kaksiraiteisiksi, jotta sekä teiden että ratojen käytettävyys ja liikennöinti tehostuisi.
– Päärata on Suomen huoltovarmuudelle erityisen tärkeä väylä. Eniten huonokuntoista rataa on Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. Rautatieliikenne on hyvin häiriöherkkää johtuen muun muassa Suomen rataverkon laajasta yksiraiteisuudesta, kuvailee tuloksia Elinkeinoelämän keskusliitto EK tiedotteessaan.
Maakuntien väyläraportin laativat Destia ja Correct Consulting. Siinä analysoitiin, kuinka nykyinen tie- ja rataverkko vastaa yritysten tarpeisiin eri maakunnissa. Lisäksi analysoitiin maakuntakohtaisten väylätarpeiden muuttumista, kun vihreä investointiaalto etenee.
EK arvioi, että Suomessa käynnistynyt investointiaalto asettaa kovia vaatimuksia liikenneinfralle.
– Tiet ja radat eivät voi vastata yritysten ja niiden investointihankkeiden tarpeisiin, ellei alati kasvavaa korjausvelkaa lähdetä ratkaisemaan kiireellisesti.
Selvityksestä painotetaan muun muassa, että Kehä III:n logistiikkavyöhykkeen liikenteen sujuvuus pääkaupunkiseudulla on tärkeää koko Suomen logistiikan toimivuudelle.
Samoin arvioidaan, että huoltovarmuus ja tiiviimpi kytkentä Natoon edellyttävät kuljetusyhteyksien kehittämistä Ruotsiin ja Norjaan Pohjois-Suomessa. Lisäksi ennakoidaan, että vesistösiltojen kunto rapautuu käytön kasvaessa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Elinkeinoelämän järjestöt painottavatkin tiedotteessa, että pikaisten kunnostustoimien lisäksi tie- ja rataverkkojen kehittämiseen ja ylläpitoon tarvitaan ennakoitavuutta.
Esimerkiksi tehtaiden rakentaminen kasvattaa tiekuljetuksia merkittävästi. Samoin erikoiskuljetusten tarve lisääntyy tuulivoimaloiden rakennusaikana, jolloin voidaan tarvita myös poikkeusjärjestelyjä kuten siltojen vahvistamisia, muun liikenteen pysäyttämistä sekä kiertoteitä.