Selonteko: Venäjän uhka pysyy, mutta Nato-jäsenyys pienensi sodan uhkaa – Maapuolustusta uudistettava
Uuden puolustusselonteon mukaan Venäjä on pitkäkestoinen turvallisuusuhka Suomelle myös tulevaisuudessa. Nato-jäsenyys on kuitenkin vahvistanut Suomen pelotetta, mikä pienentää sodan uhkaa.
– Suomen turvallisuustilanne on vakava ja vaikeasti ennakoitavissa ja se voi muuttua nopeastikin. Nopeaa kehitystä parempaan ei ole odotettavissa, vaikka sotatoimet Ukrainassa loppuisivat, selontekoa esitellyt puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi Helsingissä torstaina.
Selonteon mukaan Suomen puolustuksen tukena on koko Naton sotilaallinen voima, viime kädessä myös ydinpelote.
Suomessa kehittämisen painopisteet ovat maapuolustuksen uudistaminen, Ilmavoimien F-35-hävittäjien ja Merivoimien korvettien käyttöönotto sekä koko puolustusjärjestelmän yhteensovittaminen Natoon. Ensiksi mainitun merkitys puolustuskyvylle on kriittinen.
– Asevoimien on kyettävä pitkäkestoiseen, korkean intensiteetin kulutussodankäyntiin, mikä vaatii yhteiskunnalta ja puolustusteollisuudelta kykyä tukea sodankäyntiä, Häkkänen linjasi.
Suomi aikoo pitää puolustusmenonsa vähintään Natossa yhteisesti hyväksytyllä tasolla. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön määrää lisätään selonteon mukaan merkittävästi eli 1 500 henkilötyövuodella aiemman 500:n lisäksi.
Nato-jäsenyys edellyttää lainsäädännön päivittämistä. Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa asevelvollisten osallistuminen Nato-tehtäviin Suomen alueen ulkopuolella, selonteossa todetaan.
Sen mukaan on mahdollistettava riittävän koulutuksen saaneiden asevelvollisten käyttö joustavasti Nato-maiden välillä yli valtiorajojen Suomen puolustamiseksi. Sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ulkomailla käytettäisiin kuitenkin jatkossakin lähtökohtaisesti palkattua henkilöstöä ja sijoitettua reserviä.
Vapaaehtoisia asevelvollisia pyritään joka tapauksessa sitouttamaan sopimusperustaiseen osallistumiseen Naton pelotteen ja puolustuksen tehtäviin. Reserviläisille osallistuminen olisi vapaaehtoisen sitoutumisen jälkeen pakollista.
Iltalehden etukäteen uutisoimaa ammattireservin valmiusjoukkoa ei tuoreesta puolustusselonteosta löydy.
Häkkäsen mukaan Suomen velvollisuuksiin kuuluu kyllä kehittää joukkojen nopeaa liikuteltavuutta myös Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta keskustelu on vielä alkutekijöissään.
– Myös Natossa tiedetään, että Suomi on ulkorajavaltio, jonka ensisijainen tehtävä on pitää reserviläiset ja oma toiminta täällä alueella vahvana, Häkkänen sanoi.
Selonteon mukaan avaruudesta tulevilta uhkilta suojautumista on tarpeen kehittää, ja puolustushallinto aikookin laatia Suomelle puolustuksen avaruusstrategian.
Uudenlainen on myös selonteon kirjaus, jonka mukaan sotilastiedustelua kehitetään ennakkovaroituksen antamisen lisäksi mahdollistamaan ”syvä ja suunnitelmallinen tulenkäyttö” kaukovaikuttamisella hyökkääjää vastaan. Käytännössä tämä tarkoittanee tiedon hankkimista syvällä Venäjän alueella olevista maaleista pitkän kantaman aseille.
Selonteon mukaan tulevan hallituskauden aikana Suomeen luodaan edellytykset Naton ja liittolaisten operoinnille, mikä mahdollistaa sotilaallisen tuen saamisen.
Ottawan sopimuksessa kielletyistä jalkaväkimiinoista todetaan vain, että puolustushallinnossa selvitetään niiden käytön tarvetta.