Saarikko valoi toivoa rakennemuutoksen runtelemaan Jämsään – "Uskon, että aurinko taas vähitellen paistaa"
Jämsän keskustan liikerakennuksissa on silmiinpistävän paljon vuokralla tai myynnissä olevaa tyhjää liiketilaa. Perinteistä teollisuuspaikkakuntaa koetteleva rakennemuutos näkyy.
Torikahvila Akuliinaan aamukahviaikaan saapuvalla keskustan puheenjohtajalla Annika Saarikolla on parikymmentä lähinnä eläkeikäistä kuulijaa.
Valtiovarainministeri ottaa puheeksi vuosi sitten koko Suomea järkyttäneen UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkemisen. Saarikko arvelee, että joka ikisellä paikalle saapuneellakin on Kaipolaan jonkinlainen suhde: joku tuttu tai perheenjäsen – tai ainakin tehdas on näkynyt seutukunnalla työn ja yrittäjyyden kautta.
– Kun tehtaalta valot sammutettiin, se oli valtava rakennemuutos Jämsälle ja koko seutukunnalle, Saarikko toteaa.
Saarikko huomauttaa olevansa itse Varsinais-Suomesta, jossa Nokian Salossa sijainneen matkapuhelintuotannon alasajo aiheutti vastaavan tunnelman. Hän kertoo olleensa kuitenkin myönteisesti yllättynyt nähtyään tilastot vuodessa tapahtuneesta kehityksestä. Työttömäksi jääneestä joukosta on työllistynyt sentään yli puolet.
– Se on teidän hyvien päättäjien ja hyvien yrittäjien ansiota. UPM ja muut seutukunnan yritykset ovat tehneet osansa niin, että työtä on saatu.
Saarikon mukaan tukieuroja voidaan Jämsän seudulle kohdistaa lisääkin, jos hyviä ideoita tulee.
– Siihen me olemme sitoutuneet, ne rahat on varattu tämän seutukunnan tueksi. Uskon, että aurinko taas vähitellen paistaa.
Saarikko muistuttaa, että keskusta on seudulla ollut vahva vastuunkantaja ja menestyi vaaleissa mukavasti siihen nähden, että kuntavaalit olivat puolueelle vaikeat. Ministeri huomauttaa, että punamultayhteistyö on Jämsässä tuttua.
– Keskusta ja SDP ovat täällä paikkakuntaa rakentaneet hyvinä ja huonoina aikoina, kantaneet vastuuta. Ja nyt samanlaisella pohjalla meidän pitäisi yrittää osata tehdä hommia koko Suomen hyväksi.
Saarikko muistuttaa, että Jämsän kaltaiset paikkakunnat ovat itse asiassa Suomen bruttokansantuotteen eli yhteisen hyvän kivijalka ja selkäranka. Hän arvelee että koronan jäädessä sivummalle yhteisiä voimavaroja voitaisiin käyttää maakuntiin ja alueisiin nojaavan kasvun, yrittäjyyden ja työpaikkojen hyväksi.
– Se tarkoittaa, että muun muassa Jämsä ja useat kymmenet seutukaupungit muualla Suomessa ovat tosi tärkeässä roolissa.
Iäkästä kuulijakuntaa kiinnostavat myös terveyspalvelut. Saarikko ottaa puheeksi sote-uudistuksen, jonka lainsäädäntö saatiin vihdoin valmiiksi alkukesästä.
Keskustajohtaja korostaa, että palvelut eivät siirry minnekään, vaan tavoitteena on Suomi, jossa joka kunnassa on vähintään yksi sote-toimipiste. Teknologiakin voi olla osa ratkaisua, hän muistuttaa.
Saarikko sanoo, ettei keskusta pidä kynttiläänsä vakan alla puolustaessaan maakuntien Suomea kaikkein tärkeimpänä asiana.
– Ja rohkenen väittää, että vaikka meillä on ollut nyt vähän vastatuulta ja semmoista matalapainetta, niin se homma me ollaan Suomessa parhaiten osattu, Saarikko summaa.
Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän työvaliokuntien sekä ministeriryhmän Himoksen-kesäkokous päättyi yritysvierailuihin Jämsässä ja naapurikunnissa. Keskustan eduskuntaryhmä pitää oman kesäkokoontumisensa kahden viikon päästä Seinäjoella.