Saarikon mukaan ilmastohumppa saa soida vaikka joka päivä – "Vihreä siirtymä tehdään maakunnissa"’

Kesäkokoukset

Ilmastonmuutoksen torjuntaan pitää suhtautua uutta työtä tuovana mahdollisuutena, linjaa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.

Saarikko muistutti Jämsässä keskustajohdon ja -ministerien kesäkokouksessa että Suomen velvollisuus on tehdä osansa, mutta mahdollisuus tuottaa myös ratkaisuja, joita koko maailma nyt etsii.

– Taitomme ratkaista asioita käytännönläheisesti voi palvella koko ihmiskuntaa. Made in Finland on jo nyt monilla aloilla ilmastokriisin ratkaisu, ei aiheuttaja, valtiovarainministeri korosti.

– Jotkut ovat puhuneet ilmastoasioista halveksuvaan sävyyn viherhumppana. Me keskustassa emme halveksi sen paremmin syvällisen vihreää ajattelua kuin humppaakaan. Paljon puhuttu vihreä siirtymä tehdään maakunnissa, Saarikko muistutti.

Saarikon mukaan melkein kaikki uudet investoinnit ympäri Suomen nojaavat tavalla tai toisella päästöjen vähentämiseen tai ilmastonmuutoksen torjuntaan. Niitä ovat esimerkiksi tuulipuistot, biotuotetehtaat, akkukemikaalit, uudet laivamoottorit.

– Antaa ilmastohumpan soida. Se soi Lestijärvellä, Kemissä, Vaasassa ja Uudessakaupungissa. Raha liikkuu, työtä syntyy, vienti vetää ja ilmasto pelastuu. Täytyy sanoa, että tällaista humppaa kuuntelisin mielelläni joka päivä.

Saarikon mukaan iso murros vaatii runsaasti uusiutuvaa, päästötöntä ja kohtuuhintaista energiaa, jotta teollisuus voi sähköistyä ja liikenne puhdistua. Tuulivoiman tuotanto on moninkertaistettava tämän vuosikymmenen aikana ja biokaasu saatava maatiloilta teille ja tankkeihin.

Saarikon mukaan keskustan viesti hallituksen pöydissä on, että ilman yritysten ilmastopanostuksia päästöjen vähentäminen ei onnistu.

– Hyvä talous- ja työllisyyspolitiikka on myös hyvää ilmastopolitiikkaa.

Saarikko tarjoaa keskustan ratkaisuna ilmastonmuutokseen hajautettua yhteiskuntaa ja vahvistuvia aluetalouksia.

– Tätä keskusta puolustaa myös Euroopan Unionissa ja kansainvälisillä foorumeilla nyt ja aina. Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat osa ratkaisua, eivät ongelma.

Keskustajohtajan mukaan puolueelle luovuttamaton lähtökohta ilmastotyössä on, että ihmisten on koettava toimet reiluiksi.

– Keskustalainen ympäristöajattelu on kohtuullisuutta korostavaa ja luottaa ihmisiin. Ylhäältä alaspäin sanelemalla tai ahdistusta saarnaamalla ei synny kuin – juuri niin – ahdistusta. Pysyvä kasvu lähtee maan ja ihmisen tasalta noustakseen elämäntavaksi, Saarikko painotti.

Saarikko esitti puheessaan uutena ilmastoavauksena siirtymistä nykyisistä maankäytön asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksista kansallisiin ilmastosopimuksiin kuntien ja kaupunkien kanssa.

Saarikko muistutti, että suuret kaupungit kehittivät aikanaan MAL-sopimukset kaupungistumisen tueksi. Tämän hetken ja yhteisen tulevaisuutemme polttavin ongelma on kuitenkin ratkoa, kuinka päästöjä vähennetään eri puolella Suomea ja rakennetaan samalla kestäviä yhdyskuntia.

– Kaupungistuminen ei ole itsetarkoitus, kestävät yhdyskunnat ja ihmisen kokoiset yhteisöt ovat, keskustajohtaja summasi.

Saarikon mielestä MAL-sopimuksiin varatut valtion varat on jatkossa käytettävä ilmastotoimiin sitoen.

– Maakunnat voivat matkaansaattaa näiden sopimusten syntymistä alueillaan. Näin valtion ja kaupunkiseutujen välisten sopimusten kattavuutta laajennettaisiin nykyisestä seitsemästä kaupunkiseudusta kaikkiin halukkaisiin kuntiin ja kaupunkeihin.

Saarikko uskoo, että valtion ja kuntien sekä alueiden väliset sopimukset vastaavat aikamme haasteisiin nykyisiä MAL-sopimuksia paremmin.

Keskustajohtajan mielestä on myös tärkeää huomata, että ihmisten elämäntavat ja tarpeet ovat muuttumassa. Olennaista on tukea kaupunkien ja maaseudun tiivistä vuorovaikutusta.

– Tämä ”kansallinen ilmastosopimus” tulisi suunnata alueille, jotka sitoutuvat vähentämään päästöjä, parantamaan energiatehokkuutta tai vahvistamaan hiilensidontaa. Suurin päästöjen vähentämispotentiaali on tietenkin kaupunkiseuduilla.

Sopimuksella tavoitellaan Saarikon mukaan lämmityksen päästöjen vähentämistä, puurakentamisen lisäämistä, julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamista, päästöttömän autoilun vaatiman infran kehittämistä, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä ja julkisen liikenteen kehittämistä sekä etätyön edellytyksien parantamista.

Saarikon mukaan sopimusten piirissä voisi olla myös kuituverkon ja muiden yhteyksien rakentamista, muuta monipaikkaisuusinfraa, paikallistason energiantuotantoa ja uudenlaisia asumisen malleja.

Kokouspaikaksi valittua Jämsän seutua koettelee parhaillaan raskas teollisuuden rakennemuutos Kaipolan paperitehtaan sulkemisen vuoksi.

Saarikko sanoi haluavansa valtiovarainministerinä hakea eri tahoilta kaiken opin, jotta muutostilanteisiin pystytään varautumaan aiemmin ja että työpaikkoja kannattaa Suomeen perustaa. Toiminnan keskittämisestä ei kuitenkaan ole ratkaisuksi.

Saarikko halusi nostaa Suomen poliittisesta historiasta esiin erään havainnon.

– Maakuntien työhön nojaava kasvu ja kymmenien teollisuus- ja seutukaupunkiemme hyvinvointi on perinteisesti yhdistänyt sosialidemokraatteja ja keskustaa. Tämä yhteys ei saa olla vain historiaa. Sen on oltava keskeinen osa tämän hallituskauden tulevaisuustyötä, keskustajohtaja paalutti.

Saarikon mukaan puoliväliriihessä otettiin jo muutamia yhteisiä askeleita oikeaan suuntaan, kun investointeja nopeutettiin veroratkaisuin.

Suomi tarvitsee keskustajohtajan mukaan menestyäkseen kuitenkin vielä suuren joukon uusia päätöksiä. Suurin osa niistä liittyy suomalaisen työn pelastamiseen. Työnhakijat ja työpaikat on saatava kohtaamaan ja työstä on tehtävä entistä kannattavampaa. Monipaikkaisuutta tulee vauhdittaa ja työn perässä liikkumista helpottaa, hän listasi.

– Hallituksen loppukauden olennaisin tehtävä on varmistaa, että Suomi saa ansaitsemansa osan pandemian jälkeisestä kasvusta ja tuo kasvu jakautuu reilusti. Samalla haluamme rakentaa maata, jossa lasten ja nuorten on hyvä olla – ja että perheellistyminen koetaan mahdolliseksi ylipäätään, keskustajohtaja summasi.