Saarikko: Purran budjettiesityksessä on kovan oikeiston maku – Velanoton mittakaava ei kuitenkaan muutu
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko arvostelee valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) julkistamaa budjettiesitystä lähipalveluiden leikkaamisesta.
Valtiovarainministeriö julkisti budjettiesityksensä perjantaina.
Saarikon mukaan hallitusohjelma ja budjettiesitys osoittavat, että hallituksella ja keskustalla on iso näkökulmaero suhtautumisessa lähipalveluihin.
– Se tulee selväksi, että Purra ajaa sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluita alas kipeällä tavalla. Siinä on kovan oikeiston maku. Keskusta ei voi sitä hyväksyä, hän sanoo Suomenmaalle.
Saarikko huomauttaa, että säästötoimet osuvat kaikkein kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin, vaikka ennen eduskuntavaaleja Purra lupasi, ettei pienituloisten elämää hankaloiteta.
Vaikeinta Saarikolle on hyväksyä sitä, että samaan aikaan Orpon hallitus tekee veronkevennyksiä hyvätuloisille.
– Se on politiikkaa, josta puuttuu oikeudenmukaisuus. Samaan aikaan ei voi leikata heikoimmassa asemassa olevilta ja ojentaa kättä hyvätuloisille. Se ei vahvista luottamusta poliittisiin päättäjiin. Se horjuttaa kokemusta yhteisestä veneestä, yhteisestä yhteiskunnasta, hän summaa.
Saarikon mukaan hallituksen olisi syytä tehdä kunnollinen arvio budjettiesityksen kokonaisvaikutuksista.
– Ei se voi mennä niin, että lähes kaikki kipeimmät toimet kohdistuvat samoihin ihmisiin.
Purran budjettiesityksessä velanoton mittakaava on Saarikon mukaan hyvin saman suuruinen kuin viime vaalikaudella.
Saarikko toimi Marinin hallituksen valtiovarainministerinä syksystä 2020 lähtien.
– Suuri kuva ei käänny. Mittakaava on sama kuin omien budjettieni, Saarikko arvioi.
– Keskusta tunnisti vaikean taloustilanteen jo ennen vaaleja, eikä luvannut suuria, hän lisää.
Saarikon mukaan hallitusta ja keskustaa yhdistää huoli velkaantuvasta Suomesta. Keskusta ei aio sanoa kategorisesti ei kaikille hallituksen säästötoimille.
Keskusta aikoo kuitenkin Saarikon mukaan seurata tarkkaan esimerkiksi budjetin alueellisia vaikutuksia. Ne selviävät myöhemmin.
Budjettiesityksessä Saarikko kiinnittää huomiota myös mittaviin valtion omaisuuden myyntiaikomuksiin.
Saarikon mukaan suunnitelmat valtion omaisuuden myynnistä noin neljän miljardin euron arvosta ovat jääneet suuren sumuverhon alle.
– Mittakaava on valtava. Se on yhtä suuri, kuin leikkauksille varattu neljän miljardin osuus.
– Aihe herättää paljon kysymyksiä. Mitä aiotaan myydä? Missä suhdannetilanteessa? Mihin myynnistä saatavat rahat aiotaan käyttää? Mihin muuhun ne menevät kuin pääministerin kotiseudun tunnin junan rahoittamiseen?
Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon hallituksen säästötoimien järkevyydestä tilanteessa, jossa Suomen talous on kovaa vauhtia ajautumassa kohti taantumaa.
Useat asiantuntijat ovat esittäneet säästötoimien siirtämistä. Purra ei kuitenkaan sellaisille vaatimuksille ole taipunut. Säästötoimet aiotaan laittaa vireille jo ensi vuonna.
Saarikko sanoo aistivansa tilanteessa hallituksen sisäisiä, suuria poliittisia paineita.
– Ymmärrän poliittisen realismin: Hallituksen tilanne on niin epävakaa, että poliittisia päätöksiä on pakko yrittää saada nopeasti läpi.
Saarikon mukaan ikäviä taloustoimia ei voi loputtomiin lykätä. Samalla pitää kuitenkin olla herkkänä suhdanteille. Ennen kaikkea hallituksella täytyy olla kykyä reagoida, kun taloustilanne muuttuu.
Valtion ei pidä omilla toimillaan vauhdittaa taloustilanteen heikkenemistä, Saarikko korostaa.
– Hyvää budjettiesityksessä on se, ettei yritysten verotusta kiristetä. Siinä nykyinen hallitus jatkaa viime hallituksen linjaa. Yritysten verojen kiristäminen olisi erittäin myrkyllistä taantumariskille taloustilanteelle.