Budjettiehdotus: Valtiolle 10,1 miljardia euroa uutta velkaa
Hallitus aikoo keventää työn verotusta suunnitellusti nopealla aikataululla. Työtulovähennystä kasvatettaisiin noin 100 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta, sanoi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) valtiovarainministeriön (VM) tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Neljän vuoden aikana hintalappu nousee 500 miljoonaan euroon.
– Kaiken kaikkiaan työtulovähennystä kasvatetaan hallituskauden aikana 500 miljoonalla eurolla, siinä on mukana työtulovähennyksen lapsikorotus.
Purralta kysyttiin, onko mahdollista, että huonossa taloustilanteessa näitä veronkevennyksiä arvioitaisiin uudelleen.
– Tällä hetkellä ei ole mitään syytä ajatella näin, hän sanoi.
Purra ei näe tarvetta peruuttaa myöskään säästötoimista. Purra sanoi, ettei ole toistaiseksi havainnut sellaisia ongelmia, että hallitusohjelman säästöistä pitäisi peruuttaa.
Toisaalta hän totesi, että keskusteluja asiasta käydään budjettiriihessä. Budjettiriihi on syyskuun puolenvälin jälkeen.
– Kuten kaikki ovat huomanneet, niin hallituksen alkukausi ei ole ollut hirvittävän ruusuinen, joten varmasti (on) erilaisia poliittisia tarpeita.
Purra kuitenkin sanoi, että pysyy mielellään valtionvarainministeriön ehdotuksen takana.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi aiemmin Ilta-Sanomien haastattelussa, että budjettiriihessä saattaa olla tarvetta ”kohtuullistaa” joitain hallitusneuvotteluissa sovittuja säästöjä.
– Saattaa löytyä yhteisymmärrys, että säästötoimia voidaan kohtuullistaa, jos on ilmennyt, että eri säästöjen yhteisvaikutukset eivät olisi välttämättä kohtuullisia, Mäkelä sanoi.
Pääministeri Petteri Orpolta (kok.) kysyttiin perjantaina kokoomuksen kesäkokouksessa, onko hallituksella suunnitelmia budjettiriihessä kohtuullistaa joitain jo linjattuja leikkauksia sosiaaliturvaetuuksiin.
Orpon mukaan kaikista säästölaeista ja reformeista tehdään kokonaisarviot ja tarpeen vaatiessa voidaan tehdä muutoksia.
– Ei voi tietää kaikkea etukäteen, millaisia kokonaisvaikutuksia tulee, Orpo sanoi.
Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Ehdotus on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen.
Ensi vuoden budjetin loppusumma olisi 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä kuluvalle on budjetoitu, kun mukaan on luettu myös ensimmäinen lisätalousarvio.
VM:n mukaan loppusumman kasvu johtuu etenkin hyvinvointialueiden valtion rahoituksesta. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa VM:n ehdotuksen mukaan vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 4 miljardia euroa.
Hallituksen tarkoitus on hillitä hyvinvointialueiden kustannusten nousua, jota itsessään pidetään laajasti vääjäämättömänä.
Budjettiehdotuksessa valtionvelan vuosittaisten korkomenojen arvioidaan olevan 3,2 miljardia euroa vuosina 2024–2026 ja 3,6 miljardia euroa vuonna 2027.
Purran mukaan velanhoitomenot jäävät tämän hetken arvion mukaan vuosittain noin 0,2–0,3 miljardia euroa aiemmin arvioitua pienemmiksi.
Tämä johtuu siitä, että velanottotarve jää keväällä arvioitua pienemmäksi muun muassa hallitusohjelman säästötoimien myötä, Purra sanoi.