Ruotsin ex-pääministeri Andersson: Suomen liittyminen Natoon aikaisemmin olisi takaisku Ruotsille

Ruotsissa pääministeri Ulf Kristersson vaikuttaa suhtautuvan korostetun rauhallisesti Suomen todennäköiseltä näyttävään liittymiseen Natoon ennen Ruotsia. Huomattavaa on, että hän arvioi Suomen jäsenyyden parantavan heti myös Ruotsin turvallisuusasemaa.

Nato-hakemuksen jättäneen Ruotsin edellisen hallituksen pääministeri Magdalena Andersson ei ole samoilla linjoilla. Hän kommentoi keskiviikkona, että Suomen aikaisempi liittyminen ei olisi hyväksi Ruotsille ja että se olisi takaisku myös Naton avoimien ovien politiikalle.

– Ei voi myöskään jättää huomiotta sitä, että Suomen ja Ruotsin erottaminen palvelee ensi sijassa Venäjän etuja, Andersson kirjoittaa.

Hänen mukaansa nyt onkin varmistettava, että ajasta, jonka Suomi on Natossa ja Ruotsin sen ulkopuolella, tulee mahdollisimman lyhyt. Andersson myös perää Kristerssonilta lisäselvitystä siihen, mitä pääministeri tarkoitti keskiviikkona sanomalla, että Ruotsi on valmis muuttuneeseen tilanteeseen.

Ruotsin suurinta puoluetta sosiaalidemokraatteja johtava Andersson vaatii, että Kristersson pitää kaikki valtiopäiväpuolueet informoituina tilanteen kehityksestä eikä jätä niitä enää sivustakatsojiksi.

Andersson myös vaatii nykyistä hallitusta jatkamaan diplomaattisia ponnistuksia sen varmistamiseksi, ettei Unkari tee samaa temppua kuin Turkki ja erota Suomen ja Ruotsin ratifiointeja toisistaan.

Ruotsissa on myös virinnyt arvostelua Nato-jäsenyyden erittäin nopeasta parlamentaarisesta käsittelystä. Hallitus toi esityksensä Natoon liittymisestä valtiopäiville viime viikon tiistaina, ja asia aiotaan viedä päätökseen ensi viikon keskiviikkoon mennessä.

Kahteen viikkoon supistettua käsittelyä ovat arvostelleet erityisesti vastaehdotukset tehneen vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue, jotka vastustavat jäsenyyttä. Kiirettä arvostelevat myös Dagens Nyheterin haastattelemat valtio-oppineet

Valtiopäivien ulkoasianvaliokunnan on määrä saada valmiiksi mietintönsä tänään vain kolmen päivän käsittelyn jälkeen, minkä jälkeen Nato-asiaa käsitellään ensi viikon tiistaina täysistunnossa ja päätös tehdään seuraavana päivänä.

Ruotsin hallitus on perustellut nopeaa etenemistä tarpeella olla samassa tahdissa Suomen kanssa, joka päätti hoitaa asian ennen vaaleja.

Muun muassa Dagens Nyheterin jutussa kuitenkin mustutetaan, että Suomessa Nato-lakien perusteellisempi eduskuntakäsittely alkoi jo joulukuussa ja kesti kahdeksan viikkoa ennen päätöksen tekemistä.