Risikko haluaa tiedustelulain nopeasti eteenpäin – vetoaa turvallisuustilanteen muutokseen
Sisäministeri Paula Risikko (kok.) kiirehtii uutta tiedustelulakia eteenpäin jo tällä hallituskaudella.
Se tarkoittaa, että lain tueksi on saatava kansanedustajista viiden kuudesosan enemmistö, koska uudistus vaatii muutosta perustuslakiin.
Kyse on yksityisen viestin suojan rajaamisesta, jos tietoliikenteen seulonta sallitaan.
Risikko kertoo jo vedonneensa lakia vastustaviin kansanedustajiin.
Kriittisimmin perustuslain muuttamiseen on suhtautunut vihreät, SDP on varovaisen myönteinen.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo puolueen olevan valmis hakemaan yhteistä ratkaisua, jossa kansallisen turvallisuuden vaatimukset toteutetaan kansalaisten perusoikeuksia kunnioittaen.
– Tiedustelulakia säädettäessä on selvää, että silmälläpitoon tarvitaan riippumaton valvontaelin. Olennaisinta on, miten valvonta järjestetään, Lindtman viestitti STT:lle.
Lopullisen kannan SDP ottaa hänen mukaansa vasta sitten, kun selvitykset ja esitys ovat tiedossa.
Siviilitiedustelulakia ja sotilastiedustelulakia valmistellaan parhaillaan eri työryhmissä ja parlamentaarisessa ryhmässä.
Risikko sanoo luottavansa siihen, että työryhmät ovat miettineet vakavasti, miten valvonta varmistetaan niin, ettei kenenkään tarvitse pelätä, että hänen puheluitaan tai sähköpostejaan ryhdytään syyttä seuraamaan.
– Tällä hetkellä Suomessa on mahdollisuus tiedustella ja saada tietoa, jos on kysymys rikoksesta tai sen suunnittelusta. Nyt meidän pitää saada paljon aikaisemmin tietoa, esimerkiksi jos jostain on uhkaa kansakunnalle, ministeri perusteli sisäministeriön tilaisuudessa.
Tässä ei ole viivyttelylle paikkaa nyt.
Rajavartiolaitoksen päällikkö Jaakko Kaukanen
Risikkoa komppasi Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen.
Hän pitää välttämättömänä, että Suomen viranomaisilla on mahdollisimman pian mahdollisuus sen kaltaiseen tiedonhankintaan, jonka tiedustelulainsäädäntö sallisi.
– Tässä ei ole viivyttelylle paikkaa nyt, Kaukanen sanoi.
– Rajavartiolaitos on lähinnä asiakkaan ominaisuudessa viranomaisten suuntaan, kuten suojelupoliisin, että me saamme omaa toimintaamme vastaavan tiedon tarvittaessa. Se on sitten suojelupoliisin velvollisuus ja tehtävä meille se antaa.
Risikon mukaan Suomen turvallisuustilanne on muuttunut olennaisesti, eikä ole enää sama kuin hallituksen aloittaessa.
Hänen mielestään tilannekuva on tehtävä selväksi koko hallitukselle, jotta toimivaltuudet, suorituskyky ja resurssit saadaan ajan tasalle.
Turvallisuus onkin Risikon mukaan nostettu keskeisten teemojen joukkoon hallituksen puoliväliriiheen.
Valmistelussa myös olevasta hybridilaista valmistuu Risikon mukaan kevään aikana ensimmäisiä luonnoksia.
– Kun puhutaan hybridiuhista, alkaa vilistä Ilkka Remeksen kirjat mielessä. Kyse on paljon arkipäiväisemmästä vaikuttamisesta, jonka kohteena siviiliyhteiskunta, viranomaiset ja tiedotusvälineet ovat joka päivä. On hölmöä puhua uhista, koska vaikuttaminen on käynnissä, luonnehtii Kaukanen.
Rajavartiolaitos haluaa, että hybridilailla turvataan sen toimivaltuudet kaikissa tilanteissa.
– Tehtävämme on pitää Suomen rajalla vakaat ja rauhalliset olot myös erilaisissa painostustilanteissa, väkivaltatilanteissa ja sotilaallisen agression tilanteissa.
– Meillä pitää olla toimivaltuudet tässä ja nyt huolehtia siitä, että Suomen hallituksen päätösvalta asioissa pysyy omissa näpeissä oli tilanne mikä hyvänsä.