Ravintola-ala ja oppositio olisivat kaivanneet suurempia tukia – esityksessä on yhä kolme suurta ongelmaa, arvioidaan ravintola-alan etujärjestöstä
Eduskunnan talousvaliokunta muutti keskiviikkona valmistuneessa mietinnössään hallituksen esitystä laista, jonka nojalla ravintoloille korvataan niiden sulkemisesta aiheutuneita menetyksiä.
Mietinnössä hyvitysten perustana olevan myynnin alenemisen vertailuajankohtaa laajennettiin vain tammi–helmikuusta myös viime vuoden huhti–toukokuuhun, kumpi onkaan kullekin yritykselle parempi.
Työvoiman uudelleentyöllistämiseen tarkoitetussa tuessa otetaan palkattujen työntekijöiden lisäksi huomioon ravitsemisyrityksessä henkilöstövuokrausyritysten kautta työskennelleet työntekijät.
– Ravintoloiden kustannushyvitys on tarkoitus maksaa automaattisesti ilman hakemuksia, mutta uudelleentyöllistämisen tukea pitää hakea, kertoi talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen (kok.) tiedotustilaisuudessa.
Vartiaisen mukaan ravintoloille maksettavaa hyvitystukea ei automaattisesti leikata, jos yritys on saanut koronakriisitukea myös ely-keskuksilta tai Business Finlandilta. Tuet sovitetaan yhteen jälkikäteen.
Muutetun tukiesityksen kustannuksiksi arvioidaan noin 170 miljoonaa euroa, kun alkuperäisen esityksen arvioitiin maksavan reilut 120 miljoonaa euroa.
Mietintö ei kuitenkaan syntynyt yksimielisesti, vaan siihen jättivät vastalauseensa sekä valiokunnan kokoomuslaiset että perussuomalaiset.
Kokoomuksen edustajien mielestä mietintöön kirjattu 15 prosentin korvaus menetetystä myynnistä on liian pieni suhteessa toteutuneisiin kuluihin, sulkutoimiin sekä ravintola-alan tilanteeseen niiden johdosta. Heidän mielestään hyvityksen olisi tullut olla 25–30 prosenttia joustamattomista kustannuksista.
Perussuomalaisten vastalauseessa ehdotettiin, että hyvitysprosenttia nostettaisiin 15:stä 20:een kaikenkokoisten ravintoloiden kohdalla ja että korvauksien 500 000 euron enimmäismäärästä luovuttaisiin. Yrityksen rakenne tai koko ei saisi vaikuttaa korvauksen määräytymiseen.
Molempien puolueiden vastalauseissa ehdotettiin keinovalikoimaan lisättäväksi arvonlisäverojen väliaikaista alentamista, jota muun muassa matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa on pitänyt paljon esillä.
MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi arvioi STT:lle, että valiokunnan muutokset ovat oikean suuntaisia, mutta tukien mittakaava on yhä liian pieni.
MaRa ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat esittäneet tukisummaksi 350 miljoonaa euroa eli yli tuplasti sitä, mitä nyt mietinnössä määritellyt tukitoimet maksaisivat.
Mietintöön jäi Lapin mukaan kolme suurta ongelmaa: isojen yritysten kohtelu, henkilöstö- ja oppilaitosravintoloiden tilanne sekä kesäravintoloiden ongelmat.
Ravintoloille maksettavilla hyvityksillä ja uudelleentyöllistämistuilla on 500 000 euron ja 800 000 euron enimmäismäärät, joten tukiin vaikuttaa se, millainen yritysrakenne esimerkiksi konsernissa on.
Henkilöstö- ja oppilaitosravintolat taas eivät kuulu hyvitysten piiriin, vaikka päätös etäopetukseen siirtymisestä vei oppilaitosravintoloilta MaRan kyselyn mukaan jopa 90 prosenttia myynnistä huhtikuussa.
Kesäravintolat taas jäävät paitsi uudelleentyöllistämistuesta, koska monilla niistä ei ole ollut työsuhteessa olevia työntekijöitä tämän vuoden helmikuussa, jota käytetään vertailukuukautena tuen määrää laskettaessa.