Rakentaminen painottunut voimakkaasti pieniin asuntoihin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella

Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella rakennettiin viime vuosina ennätysmäärin asuntoja, jotka ovat valtaosin pieniä vuokrayksiöitä ja -kaksioita. Asia ilmenee kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran ja väestöasiantuntija Pekka Vuoren tutkimuksesta, joka käsittelee asuntorakentamisen muutoksia pääkaupunkiseudulla ja Tampereella vuosina 2015–2021.

Pienasunnoista suurin osa on päätynyt vuokralle. Tutkimuksen mukaan omistusasuminen on jäänyt marginaaliseksi asumismuodoksi monilla uusilla asuinalueilla Helsinkiä lukuun ottamatta.

Vuoren mukaan monista pääkaupunkiseudun uusista alueista, etenkin Vantaalla ja Espoossa, on tullut erittäin vuokra-asuntovaltaisia ja perheasuntoja on rakennettu hyvin vähän.

– Asukasrakenteessa on jo nyt merkkejä segregaation uhasta, sanoo Vuori tiedotteessa.

Segregaatiolla tarkoitetaan asuinalueiden väestörakenteen eriytymistä.

Pienissä asunnoissa asuvat ovat usein pienituloisia ja asukkaat vaihtuvat usein.

Tutkijoiden mukaan yksipuolisuuden riskinä on, että alueen matala tulotaso vaikuttaa myös laajemmin esimerkiksi alueen palvelutasoon, maineeseen ja tulevaan kehitykseen.

Tutkijoiden mielestä näyttää huolestuttavalta, että Espoo ja Vantaa rakentavat etäälle keskustasta paljon pieniä vuokra-asuntoja.

– Väestöpohja on muodostunut näillä alueilla vinoksi jo heti uutuuttaan. Alueille on valikoitunut pienempituloisia ja maahanmuuttajia selvästi kaupunkien muita alueita enemmän, tutkimuksessa todetaan.

Vaattovaaran ja Vuoren mielestä näyttää myös siltä, että nuorille asunnon omistaminen on muuttumassa pääkaupunkiseudulla yhä vaikeammaksi heidän toiveistaan riippumatta. Asuntojen kokoa on pienennetty, jotta ne olisivat edullisempia, mutta asunnot eivät ole päätyneet tavallisille asunnon ostajille.

– Jos sijoitustoiminta heikentää asumisen laatua ja asuinalueiden vetovoimaa, myös siihen on puututtava, tutkijat linjaavat.