Puolustusvoimain komentaja: Voimapolitiikkaan perustuva suurvaltakilpailu on käynnissä
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen sanoi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina, että sodan loppua Ukrainassa on vaikea nähdä.
Hän sanoi, että Ukrainan kansan maanpuolustustahto ja yhteiskunnan kriisinsietokyky sekä läntisen yhteisön sotilaallinen, taloudellinen ja poliittinen tuki ovat olleet puolustustaistelussa avaintekijöitä.
Kivisen mukaan Ukrainaa on tuettu tavalla, joka on yllättänyt Venäjän.
– On selvää, että vallitsevassa tilanteessa Ukrainan tukemista on jatkettava, hän sanoi.
Hän lisäsi, että Suomessa kuitenkin huomioidaan aina myös oman maanpuolustuksen tarve.
Kivinen sanoi, että Venäjän hyökkäyksen takia muuttunut tilanne vaikuttaa myös globaalimmin maailmanjärjestykseen. Hänen mukaansa se kiihdyttää sitä muutosta, joka on ollut käynnissä Kiinan vahvistumisen myötä.
– Kiina ja Venäjä haluavat muuttaa kylmän sodan jälkeen syntynyttä maailmanjärjestystä. Käynnissä on perinteiseen voimapolitiikkaan perustuva monialainen suurvaltakilpailu, jossa on pyrkimyksenä maksimoida oma vaikutusvalta, Kivinen sanoi.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) korosti avajaispuheessaan, että Suomi vastaa puolustuksestaan itse myös Naton jäsenmaana. Hän sanoi, että Suomen puolustuksen perusta on nyt, ja myös jatkossa, yleinen asevelvollisuus sekä laaja, osaava ja koulutettu reservi.
Hän sanoi, että Venäjän käynnistämä laajamittainen hyökkäys korostaa riittävän puolustuskyvyn välttämättömyyttä.
– Kaikissa tilanteissa uskottava puolustuskyky edellyttää ajanmukaista ja käyttökuntoista taistelukentän vaatimukset täyttävää puolustusmateriaalia, riittäviä ampumatarvike- ja varaosavarantoja.
Kaikkonen lisäsi, että uskottava puolustuskyky edellyttää myös Puolustusvoimien henkilökunnan ja reserviläisten riittävää ja vahvaa osaamista sekä kansakunnan korkeaa maanpuolustustahtoa.
Kaikkonen kehui Suomen maanpuolustustahtoa, joka on kansainvälisestikin vertailtuna korkealla tasolla.
Puolustusministeri katsoo, että vaikka maanpuolustuksen perusta on kunnossa, vaativat Ukrainan sota ja tuleva Nato-jäsenyys edelleen panostusta kansallisen puolustuksen järjestelyihin ja puolustusvoimat enemmän henkilöstöä ja vieläkin paremman materiaalisen valmiuden.