Puolan entisen valtapuolueen kriisi voi johtaa maan politiikan umpisolmuun

Puolan sisäpolitiikassa kuohuu. Oppositiossa oleva entinen valtapuolue, konservatiivinen Laki ja oikeus (PiS) on menettänyt kannatustaan, ja nyt entinen pääministeri Mateusz Morawiecki tukijoineen on jättämässä puolueen.

Eron taustalla ovat Morawieckin kiistat puolueen pitkäaikaisen johtajan Jaroslaw Kaczynskin kanssa. Kaczynski on vienyt puoluetta yhä kauemmas oikealle, kun taas Morawiecki on pyrkinyt löytämään sille kannatusta poliittisen keskustan suunnasta. Sitä varten hän perusti tukijoineen huhtikuussa puolueen sisälle Rozwoj Plus (Kehitys plus) -nimisen ryhmittymän.

Kaczynski piti ryhmän muodostamista valtansa haastamisena ja vaati sen lakkauttamista puolueesta erottamisen uhalla. Morawiecki tukijoineen ei taipunut, minkä seurauksena 40 puolueen parlamentaarikkoa muodosti parlamentin alahuoneeseen sejmiin oman ryhmänsä. Samalla PiS menetti paikkansa parlamentin suurimpana ryhmänä hallituksen pääpuolueelle Kansalaisfoorumille.

– Morawieckin porukan lähtö on merkittävin muutos Puolan politiikassa vuosiin, arvioi politiikantutkija, dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta.

Morawieckia ja hänen tukijoitaan ei ole uhkauksesta huolimatta vielä erotettu puolueesta, mutta Nyyssönen uskoo, että ainakin ensi vuoden syksyllä järjestettävissä vaaleissa ryhmä on ehdolla omana puolueenaan.

Vaikka Morawieckilla ja Kaczynskilla on kiistatta linjaeroja, Nyyssönen pitää pääsyynä erolle valtataistelua. Lisäksi PiS:n kannatus ei ole oppositioasemasta huolimatta kääntynyt kasvuun vaan päin vastoin laskenut entisestään alimmilleen 14 vuoteen.

Myös Morawieckin asema puolueessa oli heikentynyt, sillä Kaczynski oli aiemmin keväällä nostanut alustavaksi pääministerikandidaatiksi vanhoillisen entisen opetusministerin Przemyslaw Czarnekin.

– Täytynee olla niin, että Morawiecki on miettinyt Unkarin esimerkkiä. Peter Magyar voi olla jonkinlainen esikuva Morawieckille, vaikka tämä ei sitä ääneen sanokaan, Nyyssönen pohtii.

Unkaria pitkään hallinneen Fidesz-puolueen sisäpiiristä lähteneen Magyarin Tisza-puolue voitti huhtikuussa Unkarin vaalit ylivoimaisesti, ja Magyar nousi maan pääministeriksi.

Ensimmäisissä mielipidetiedusteluissa hajaannuksen jälkeen Morawieckin ryhmittymän kannatus on ollut viiden prosentin huitteilla. Nyyssönen kuitenkin uskoo, että puolueella voi olla potentiaalia kasvaa suuremmaksi.

Morawieckin ryhmittymän poliittinen linja ei ole vielä täysin selvillä, mutta Nyyssönen pitää kiinnostavana sitä, että Morawiecki jätti samalla EU-parlamenttiryhmä ECR:n, jossa tämä oli toisena puheenjohtajana. ECR:ään kuuluvat muun muassa perussuomalaiset, ruotsidemokraatit ja Italian pääministerin Giorgia Melonin Italian veljet.

Nyyssösen mukaan tämä voisi tarkoittaa sitä, että ryhmä aikoisi pyrkiä osaksi keskustaoikeiston EPP:tä, johon kuuluu muun muassa Puolan pääministerin Donald Tuskin johtama Kansalaisfoorumi.

– Voisivatko he päätyä kimppaan Tuskin kanssa (myös Puolan sisäpolitiikassa)?

Tuskin hallituskoalitio on ideologisesti hajanainen, ja kaikki puolueet eivät välttämättä ylitä ensi vuoden vaaleissa viiden prosentin äänikynnystä, minkä vuoksi Morawiecki tukijoineen voisi olla jopa luonteva hallituskumppani.

Julkisesti Morawiecki on yhä sanonut Tuskin hallituksen olevan ryhmänsä päävastustaja.

– Lisäksi Tusk muistaa, että Morawiecki oli vuosia nakertamassa Puolan oikeusvaltiota, mutta vaalit ratkaisevat. Ainakin keskustassa näyttäisi olevan tilaa.

Kansalaisfoorumissa ensireaktio PiS:n murenemiseen oli vahingonilo. Kun Kaczynski ilmoitti ryhmän erottamisesta, kaksi Kansalaisfoorumin parlamentaarikkoa julkaisi itsestään videon syömässä popcornia.

Riemu saattoi kuitenkin olla ennenaikainen, sillä uuden parlamenttiryhmän perustaminen ei vaikuttanut oikeisto-opposition kokonaiskannatukseen, joka voisi periaatteessa riittää hallituksen muodostamiseen vaalien jälkeen. Eri asia on, miten helposti oikeistopuolueet pystyisivät hallituksen muodostamaan.

Morawieckin ryhmän ja PiS:n on arvioitu mahtuvan yhä tarvittaessa samaan hallitukseen. Sen sijaan PiS ja äärioikeiston puolueet Konfederaatio ja siitä eronnut Puolan kruunun konfederaatio eivät ole olleet vaaliliitossa ja tuskin sellaista muodostavatkaan, Nyyssönen uskoo. Vaalien jälkeen voi tosin olla pakko liittoutua.

– Jos oikeistokoalitio ilmestyisi vaaleihin, sille ainakin riittäisi vastustajia. Politiikassa äänestetään usein myös jotain vastaan, ei vain jonkin puolesta. Esimerkiksi Unkarissa suurin osa äänesti (Viktor) Orbania vastaan, ei Magyarin puolesta. Aika paljon pitäisi tapahtua ennen kuin äärioikeistopuolueet nousisivat hallitukseen.

Vielä vaikeampaa on kuvitella Morawieckin tekevän yhteistyötä Puolan kruunun konfederaation johtajan Grzegorz Braunin kanssa. Braun on avoimen juutalaisvastainen, minkä lisäksi hän muun muassa vangitsi tukijoineen aborttilääkärin tämän toimistoon puoleksitoista tunniksi viime vuoden presidentinvaalien alla.

Nyyssönen pitää mahdollisena, että näiden riitojen vuoksi Puolassa ei pystytä muodostamaan vaalien jälkeen enemmistöhallitusta.

– On myös mahdollista, että Morawieckin porukasta voi tulla kuninkaantekijä.