Pimenevä syksy pahentaa hirvieläinten aiheuttamaa onnettomuusriskiä – tiesitkö nämä faktat varoitusmerkeistä?
Pimeinä syyskuukausina riski törmätä eläimeen tien päällä on suuri ja törmäyksissä tulee vuosittain kymmeniä henkilövahinkoja.
Hirvistä, poroista, peuroista ja kauriista kertovia varoitusmerkkejä tulee maantiellä ajaessa vastaan tasaista tahtia.
Liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Marko Kelkka Uudenmaan ELY-keskuksesta korostaa, että merkit eivät päädy tienvarteen sattumalta, vaan ne kertovat kohonneesta onnettomuusriskistä.
– Tämä perustuu esimerkiksi edeltävien vuosien onnettomuusmääriin, eläinkantojen kokoon ja metsästäjiltä eläinten reiteistä saatuihin tietoihin. Toki eläin voi joskus tulla tielle muuallakin, joten varovaisuus kannattaa aina, sanoo Kelkka.
Tyypillisiä riskikohtia ovat Kelkan mukaan riista-aitojen päät ja aukkokohdat sekä metsän reunat. Usein hirvieläimet viihtyvät alavilla, kosteilla metsämailla, ja peurat ja kauriit myös peltomaisemissa.
– Varoitusmerkistä alkaa vaara-alue, joka jatkuu yleensä useita kilometrejä. Koko sen ajan on hyvä seurata tien lisäksi myös pientareita ja ajaa sellaista vauhtia, että ehtii tarvittaessa reagoida. Syksyllä eläimet ovat aktiivisia, ja samaan aikaan ajokeli heikkenee, sanoo puolestaan LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri.
Tienpitäjillä on ollut vuosikymmeniä käytössään kaksi hirvieläimistä varoittavaa merkkiä: hirvi ja poro.
Kesällä 2020 repertuaariin tuli myös kauriseläinmerkki. Se oli yksi uuden tieliikennelain mukanaan tuomista liikennemerkeistä. Kauriseläinmerkillä varoitetaan sekä kauriista että peuroista.
ELY-keskuksen Marko Kelkka kollegoineen esitti lainvalmistelijoille uuden varoitusmerkin käyttöönottoa. Aiemmin peuroista ja kauriista varoittava merkki löytyi esimerkiksi Ruotsista.
– Ennen hirvellä varustettu merkki kattoi alueellamme myös pienemmät hirvieläimet. Se ei ollut kovin selkeä viesti tienkäyttäjälle, koska hirvi on kuitenkin huomattavasti peuraa suurempi, ja eri hirvieläinlajit voivat myös käyttäytyä vähän eri tavalla. Nyt kuljettajat voivat paremmin varautua, sanoo Kelkka.
Esimerkiksi moottoripyöräilijälle törmäys peuraan voi olla jopa kohtalokas. Tapani Alaviirin mukaan varoitusmerkki antaa osviittaa siihen, kuinka eri eläinten kohtaamiseen voi varautua.
– Esimerkiksi peuravaara-alueella katsetta voi suunnata tien laidassa vähän hirvivaaraa alemmas. Hirvi myös suositellaan väistämään takapuolelta, koska se juoksee yleensä eteenpäin, kun taas peurat voivat pomppia moneen suuntaan, hän opastaa.
Siinä missä eteläisessä Suomessa on viime vuodesta mietitty uusia peura- ja kaurisvaara-alueita, pohjoisessa Suomessa hiotaan hirvien ohella porovaara-alueita.
Marko Kelkka kertoo, että ELY-keskusten välillä voi olla pieniä eroja siinä, millä perusteilla vaara-alueet määritetään, mutta perusperiaatteet ovat samat.
– Työtämme on huolehtia liikenneturvallisuudesta ja ehkäistä henkilövahinkoja. Tärkeää on myös koettu turvallisuuden tunne: ei merkkejä kannata laittaa joka tieosuudelle, vaan ainoastaan sinne, missä eläinten tiedetään liikkuneen enemmän.
– Hirvieläinkolari on siitä erityinen onnettomuustyyppi, että se voi sattua maantiellä kenelle tahansa. Siihen voi joutua, vaikka kuinka noudattaisi sääntöjä ja nopeusrajoituksia, mutta toki ennakoinnilla ja varovaisuudella voidaan törmäyksiä ehkäistä, sanoo Kelkka.
Riista-aidat ovat Kelkan mukaan ELY-keskuksen tehokkain keino ehkäistä eläinonnettomuuksia, mutta nekään eivät aina pysäytä nelijalkaisia.
– Valitettavasti tiedetään, että joskus hirvet ovat tulleet riista-aidan yli. Pienemmät hirvieläimet, kuten peurat, voivat myös puikahtaa riista-aitojen raoista. Täydellistä turvallisuuden tunnetta riista-aidatkaan eivät siis tarjoa, hän muistuttaa.