Perustuslakiuudistus ei kelpaa chileläisille – vastustajat viemässä voiton kansanäänestyksessä
Chilen uusi perustuslaki on kaatumassa kansanäänestyksessä. Kun äänistä on laskettu vajaa 90 prosenttia, yli 62 prosenttia on ilmaissut vastustavansa ehdotettua perustuslakia.
Ero on huomattavasti suurempi kuin äänestyksen alla julkaistut kyselyt antoivat odottaa. Kyselyissä ero näytti olevan 10 prosenttiyksikköä vastustajien hyväksi.
Perustuslakiesityksestä äänestettiin eilen. Uuden lain oli tarkoitus korvata nykyinen, diktaattori Augusto Pinochetin vallan aikana luotu perustuslaki, ja se olisi muun muassa luonut julkisia palveluja, kohentanut ympäristönsuojelua ja parantanut alkuperäiskansojen oikeuksia.
Lisäksi laki olisi muovannut Chilen hallintoa siten, että senaatti olisi korvattu pienempää valtaa käyttävällä elimellä ja asettamalla julkishallintoon sukupuolikiintiön.
Uudistuksesta on aiemmin järjestetty kaksi kansanäänestystä, jossa ensimmäisessä päätettiin, tehdäänkö maahan uusi perustuslaki, ja toisessa ratkaistiin, ketkä esityksen valmistelevat. Lopputulos, lähes 400-sivuinen luonnos ei kuitenkaan ollut monien mieleen.
Uudistusprosessi alkoi vuonna 2019 Chilessä alkaneen laajan tyytymättömyyden jälkeen.
Alun perin chileläiset lähtivät opiskelijoiden johdolla kaduille pääkaupungissa Santiagossa vastustaakseen kohonneita metrolippujen hintoja, mutta mielenosoitukset laajenivat myöhemmin myös pahenevan epätasa-arvon ja maan uusliberaalin talousjärjestelmän vastaisiksi.
Vaikka nykyiseen, vuoden 1980 perustuslakiin on vuosien saatossa tehty uudistuksia, taakkana on edelleen se, että laki on tullut voimaan diktatuurin aikana.
Uuden perustuslain kannattajien mielestä nykyinen perustuslaki antaa liikaa valtaa yksityisille yrityksille ja tarjoaa rikkaille mahdollisuuden rikastua samalla kun köyhät pysyvät köyhinä.
Pakollisessa kansanäänestyksessä äänioikeus oli yli 15 miljoonalla chileläisellä.