Perussuomalaiset kynsivät hallitusta EU-elvytyksestä – laastaria ei tarvittu
Perussuomalainen oppositio ei saanut pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja muun hallituksen nuottipapereita sekoamaan eduskunnan keskustelussa EU-elvytyksestä.
Eduskunta sai keskiviikon istunnossaan pääministerin ilmoituksen EU:n kesällä sovitusta 750 miljardin euron elpymisrahastosta ja uusista rahoituskehyksistä.
Hallitus selvisi elvytyspakettia vastustavien perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien rynnistyksestä lopulta melko helpolla.
Kesällä hetken tulikuumana hehkunut aihe oli syksyä odotellessa ehtinyt jo hieman jäähtyä, mutta pääministeriltä löytyi vielä rautalankaa paketin perusteluun.
– Jos olisi niin, että minun kotitalouteni ja meidän perheemme kotitalous olisi täysin riippuvainen ministeri Tuppuraisen kotitalouden selviämisestä, niin kyllä, tämä kannattaa, koska samalla suojaisin omaa työpaikkaani ja oman kotitalouteni selviämistä tästä kriisistä, Marin havainnollisti.
Opposition ”saaliiksi” hallitusta horjutettaessa jäi sentään keskustan ilomantsilainen kansanedustaja Hannu Hoskonen, joka ilmoitti jyrkin sanoin, ettei hyväksy neuvoteltua sopimusta elvytyspaketiksi.
– Aikoinaan Maastrichtin sopimukseen tehtiin pykälä pienien jäsenmaiden suojaksi, ettei isojen maiden maksuja tarvitse maksaa. Ja nyt me olemme purkamassa tämän suojan, Hoskonen päivitteli.
Hoskosen mukaan tämä suoja on nyt mennyttä ja se on karmea virhe.
– Kansanäänestyksellä aikanaan Suomi saatiin EU:hun, itsekin äänestin sen puolesta, mutta nyt kun näitä ehtoja ryhdytään muuttamaan, niin eikö näitä pitäisi demokraattisessa prosessissa uudestaan käsitellä? Tällaista minä en voi hyväksyä, Hoskonen puuskahti.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) puolusti elvytyspakettia muistuttamalla, että joissakin Euroopan maissa talouden romahdus on ollut todella vaarallinen.
Vanhasen mukaan elvytyksessä ei pidä katsoa yksittäisiä maita Suomen kannalta, vaan sitä, kuinka koko talousalue saadaan elpymään.
– Minusta olisi kyllä hullua väittää, että me ottaisimme tästä pois yhteisen Euroopan tasolla tehtävän koordinoidun elvyttämisen, joka jo päätöksenä itsessään loi uskoa siihen, että me maanosassamme pystymme toimimaan.
Vanhanen huomautti, että Suomi ottaa tänä vuonna itse 18 miljardia velkaa.
– Täällä arvostellaan sitä, että tämä maksaa. Siis tämä on nettona meille noin 3 miljardia euroa 30 vuoden aikana eli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Se on ikään kuin se vakuutusmaksusatsaus, jolla osallistumme tähän yhteiseen panostukseen. Minusta tässä kannattaisi käyttää suhteellisuutta.
Nykyistä EU:n perussopimusta Suomen puolesta neuvotellut Vanhanen sanoi uskaltavansa väittää, että elvytyspaketti on sopimuksen artiklojen mukainen. Perustuslakivaliokunta tutkii asian vielä syksyn aikana.
Paketin kaatamista vaativat perussuomalaiset käynnistivät offensiivinsa tutuin argumentein.
Ryhmäpuhuja Jussi Halla-aho näki, että elpymispaketilla ja uusilla yhteisvastuilla ei lääkitä koronan aiheuttamia vaurioita, vaan Etelä- ja Keski-Euroopan maiden pitkäaikaisia rakenteellisia ongelmia.
– Euron kriisi opetti Euroopan vallanpitäjille, että näitä ongelmia on poliittisesti vaikea ratkaista jäsenmaiden sisäisillä hevoskuureilla. Kansalaiset eivät pidä hevoskuureista vaan äänestävät valtaan EU:n kannalta epämiellyttäviä puolueita sekä vasemmasta että oikeasta laidasta.
Halla-ahon mukaan toinen tapa on panna talouttaan paremmin hoitaneiden jäsenmaiden kansalaiset maksamaan. Tähän korona tarjoaa hänen mukaansa savuverhon.
Kokoomus ei lähtenyt perussuomalaiseen rummutukseen mukaan. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo muistutti, että kokoomus on EU-jäsenyyttä ja eurojäsenyyttä kannattava puolue.
– Meille on tärkeää se, että Suomi kuuluu eurooppalaiseen, läntiseen yhteisöön. Se on turvallisuusratkaisu. Me emme flirttaile Euroopasta eroamisella. Se on vaarallista Suomelle.
Orpon mukaan Suomessa pitää voida käydä kuitenkin kriittistä keskustelua siitä, mitä Eurooppa päättää.
– Meille siis isompi asia on itse sopu tai itse Eurooppa kuin venytetty sopu.
Keskustan tuore varapuheenjohtaja Markus Lohi myönsi, että elvytyspaketin oikeusperusta on hieman ohut, koska EU ottaa velkaa.
– Ja pitää olla jonkinlainen jonglööri, että saa sen mahtumaan siihen perussopimukseen. Sen takia tämä on vähän epämiellyttävä paketti. Mutta on kysymys siitä, voiko Suomi kaataa tämän paketin? Ei voi kaataa tätä pakettia, hän vastasi itse.
Lohen mukaan kolmatta tietä ei ole. Suomi ei voi kaataa pakettia, ja syy on selvä.
– Sen takia, että ne, jotka vastuuta kantavat, tietävät, että me emme voi tuhota suomalaista vientiteollisuutta.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) kaipaili oppositiolta kiitoksia nettomaksuosuuden pienenemistä suhteessa toisiin maihin ja maataloustukien turvaamisesta.
– Viime kerralla menetettiin neljännes niissä neuvotteluissa rahoituskehyksestä, 500 miljoonaa, kun kokoomus neuvotteli. Eihän tämä kaikilta osin varmaan hyvää ole, mutta missä ovat kiitokset näistä?