Marin puolusti EU-elvytystä eduskunnalle – "Emme ole luomassa unionille uutta toimivaltaa"
EU:n elpymisrahastolla ei luoda unionille uutta toimivaltaa, painottaa pääministeri Sanna Marin (sd.).
Marin sanoi eduskunnalle antamassaan pääministerin ilmoituksessa, että elpymisväline on poikkeuksellinen ja kertaluonteinen toimi, jolla ei horjutetta toimielinten välistä tasapainoa.
Pääministeri muistutti, että neuvotteluissa sovittiin myös hätäjarrumekanismista, jonka johdosta elpymisvarojen maksu jäsenmaalle voidaan keskeyttää, mikäli se ei noudata maakohtaista elpymissuunnitelmaansa.
Marinin mukaan Suomen arvioidut saannot elpymisvälineestä ovat noin 3,2 miljardia euroa.
– Elpymisvälineen rahoituksella meidän on mahdollista tukea ja vauhdittaa teollisuutemme uudistumista sekä yhteiskuntamme digitalisoitumista ja siirtymää vähähiiliseen talouteen.
Pääministeri muistutti, että osana EU:n rahoituskehystä Suomi sai neuvoteltua 400 miljoonan eurona kansallisen erityisrahoituksen, niin sanotun kansallisen kuoren, maaseudun kehittämiseen.
– Eli jopa kasvatimme Suomen saantoja tilanteessa, jossa rahoitusta muuten leikattiin. Tätä voidaan pitää merkittävänä onnistumisena, pääministeri totesi.
Marinin mukaan Suomi on ollut koko neuvotteluprosessin ajan, jo ennen hänen pääministerikauttaan, rakentava neuvottelukumppani. Omat punnitut prioriteetit on tuotu kuitenkin vahvasti esiin.
– Näissä neuvotteluissa teimme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa ja onnistuimme näin pienentämään avustusten osuutta elpymisvälineessä merkittävästi ja muuttamaan lainojen ja avustusten suhdetta tasapainoisemmaksi komission esitykseen nähden.
Pääministeri myönsi, että kaikessa intressit eivät kuitenkaan olleet yhteneväiset.
– Suomi ei ole aiemmin hakenut neuvotteluissa kuten ei tälläkään kertaa jäsenmaksupalautuksia, koska olemme hyötyneet enemmän kansallisesta kuoresta. Myös nyt saimme neuvoteltua merkittävän 500 miljoonen euron kuoren. Samaan tasoon emme olisi yltäneet jäsenmaksupalautuksissa.
Marinin mukaan on selvää, että 27 jäsenmaan neuvotteluissa yksikään maa ei voi sanella lopputulosta eikä saa kaikkea tavoittelemaansa. Kokonaisuus on aina kompromissi.
– Silti Suomi onnistui hyvin ja saavutimme merkittävän osan tavoitteistamme eduskunnan ohjeistuksen mukaisesti, pääministeri summasi.