Riikka Pakarinen: Suomenkin vientiä turvaava EU:n elpymispaketti on ehdottoman kertaluontoinen – "En usko, että tällaista yksimielisyyttä löytyisi"
Koronakriisin aiheuttamia vahinkoja korjaava EU:n elpymispaketti on ehdottoman kertaluontoinen, ja tässä tapauksessa sillä turvataan myös Suomen kansallisen viennin elpyminen, keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen korostaa.
Väitteet siitä, että kyseessä olisi jatkuva mekanismi tai asia, joka muuttaisi pysyvästi EU:n luonnetta, eivät pidä paikkaansa, hän toteaa.
– Jos vastaava mekanismi halutaan uusia, vaatii se jokaisen jäsenvaltion yksimielisyyden. En usko, että tällaista yksimielisyyttä löytyisi, Pakarinen toteaa kannanotossaan.
Suomen ja keskustan vaatimuksesta elpymisvälineeseen tuli selkeä kirjaus kunkin maan enimmäisvastuista, Pakarinen sanoo.
– Tarkkarajaisuus on ollut keskeisimpiä vaatimuksiamme ja tässä onnistuimme. Ilman tätä kirjausta pakettia ei olisi voinut missään nimessä hyväksyä. Tämä oli myös perustuslakivaliokunnan keskeinen vaatimus.
Pakarinen muistuttaa, että Suomi on ollut EU:n nettomaksaja 23 vuotta.
– Eli ne jatkuvat puheet ja vertaukset siitä, että maksamme EU:iin enemmän kun rahamääräisesti saamme takaisin, pitävät paikkansa. Toisaalta se hyöty, jonka saamme viennin ja turvallisuudenkin kautta on määrittelemätön.
Pakarisen mukaan nettomaksajan roolin muuttamiselle on olemassa kaksi vaihtoehtoa:
– Joko meidän on romahduttava taloutemme tai erottava EU:sta.
Pakarinen ei myöskään niele väitteitä siitä, että suomalaiset maksavat italiaisten menoja.
– Italia on viimeisen 20 vuoden aikana maksanut EU:lle noin 80 miljardia euroa nettomaksua, enemmän kuin Suomi samana ajanjaksona.
– Minusta on hyvä, että EU:sta keskustellaan kriittisestikin. Eivät nämä päätökset ole koskaan täydellisiä. Aina on parantamisen varaa. Toivoisin kuitenkin, että nojauduttaisiin faktoihin ja perusteltaisiin mielipiteet totuuden pohjalta. Puolivillaiset, populistiset ja paikkaansa pitämättömät väitteet vievät pohjaa koko keskustelulta.
Pakarinen kehottaa keskittymään nyt siihen, miten Suomi voi käyttää parhaiten sen rahan, joka EU:sta tulee.
– EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä onnistuimme säilyttämään Suomen saannot maaseudun kehittämisrahoituksessa ja saimme ensimmäistä kertaa neuvoteltua myös 100 miljoonan euron lisätuen Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuille alueille. Tämä on vaatinut työtä.