Pelot Venäjän vaikuttamisesta eduskuntavaaleissa jäivät toteutumatta

Pelot Venäjän vaikutusyrityksistä huhtikuun eduskuntavaaleissa jäivät toteutumatta, käy ilmi oikeusministeriön asettaman työryhmän loppuraportista.

Suojelupoliisi (supo) ei havainnut merkkejä siitä, että mikään vieras valtio olisi pyrkinyt järjestelmällisesti vaikuttamaan eduskuntavaaleihin.

Puolueista vihreät, perussuomalaiset, kokoomus, liberaalipuolue, piraattipuolue ja feministinen puolue ilmoittivat yhteensä 22 häirintätapauksesta.

Vaalihäirinnän tapahtumapaikaksi ilmoitettiin yli puolessa tapauksista sosiaalinen media tai verkko. Yleisintä oli valheellisen tiedon levittäminen sosiaalisessa mediassa.

Uutena ilmiönä havaittiin valevaalimainokset. Raportissa viitataan Ylen uutisoimaan tapaukseen, jossa uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarinnan kannattajat jakoivat Porissa puolueiden mainoksiksi naamioituja lehtisiä.

– Sekin jäi varsin marginaaliseksi kokonaisuuden huomioon ottaen, arvioi oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen STT:lle.

Keskusrikospoliisin mukaan yleisintä vaalihäirintää oli vaalikylttien anastaminen tai rikkominen. Ilkivallan motiivista ei kuitenkaan ole varmuutta. Kunnat eivät raportoineet vaalihäirinnästä oikeusministeriölle.

Vaalien tulospalveluun kohdistettiin palvelunestohyökkäys vaaleja edeltävänä viikonloppuna.

Hyökkäys jäi yritykseksi. Vaalien alla kuusi mediayhtiöiden verkkotunnusta rekisteröitiin lähes samanlaisilla kirjoitusasuilla.

Kirjoitusvirheen tehneitä huijaava ilmiö tunnetaan nimellä ”typosquatting”.

Kyberturvallisuuskeskuksella ei ole tietoa, liittyivätkö nämä vaalihäirintään. Huijauksella pystyisi esimerkiksi levittämään valheellista uutissisältöä.

Raportissa ehdotetaan, että vaalijärjestelmä nostettaisiin lainsäädännössä osaksi kriittistä infrastruktuuria.

– Vaalijärjestelmä ei tälläkään hetkellä ole huonossa jamassa tai aliarvostettu, mutta se tulisi kriisitilanteessa samalle rinnalle sähkönjakelun ja elintarvikehuollon kanssa, Jääskeläinen sanoo.