Historia | Patterit pienemmälle, valot sammuksiin – vuoden 1973 öljykriisi muutti dramaattisesti suomalaisten arjen

Historia

Persianlahden tämänhetkinen tilanne on arvioitu historian pahimmaksi öljymarkkinoiden häiriöksi.

Pienemmilläkin konflikteilla maailmantalous ja länsimainen arki on saatu sekaisin. Kun Lähi-itä muuttui jälleen sotatantereeksi lokakuussa 1973, öljyä tuottavat arabimaat leikkasivat tuotantoaan Israelin liittolaisten painostamiseksi. Syntyi maailmanlaajuinen öljykriisi, jolta Suomikaan ei säästynyt.

Vuoden 1973 lopussa raakaöljy maksoi jo viisi kertaa enemmän kuin saman vuoden syyskuussa. Monissa Länsi-Euroopan maissa jouduttiin turvautumaan polttoaineiden säännöstelyyn ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan aikana. Esimerkiksi Alankomaissa polttoainetta myytiin vain kuponkeja vastaan.

Öljykriisi hidasti talouskasvua, kiihdytti inflaatiota ja syöksi joitakin maita taantumaan ja lamaan. Britannia ja Norja aloittivat laajat öljyn etsinnät Pohjanmerellä.

Yhdysvallat reagoi myöntämällä lupia ydinvoimaloiden rakentamiseen. Suomessa alkoi voimakas panostaminen kivihiilen käyttöön perusvoiman tuotannossa öljyn sijaan. Ydinvoimaprojektitkin saivat vauhtia.

Neuvostoliiton kanssa neuvoteltiin maakaasutoimituksien aloittamisesta, jolloin riippuvuus arabien öljystä väheni. Samoin menettelivät myös Ranska ja Saksa Yhdysvaltain vastustuksesta huolimatta.

Ranskassa toteutettiin massiivista ydinvoimarakentamista, jonka seurauksena tätä nykyä Ranska tuottaa miltei 80 prosenttia sähköstään ydinvoimalla.

Öljykriisi näkyi monin tavoin myös suomalaisten arjessa. Sisäministeriö antoi tukun määräyksiä energian säästämiseksi jopa vankeusrangaistuksen uhalla. Pakkosäännöstelyäkin väläytettiin, mutta yhtään rangaistusta ei kuitenkaan annettu.

Rangaistusuhan alaisia määräyksiä olivat muun muassa asuin- ja toimistohuoneiden ylimmän lämpötilan laskeminen 20 asteeseen. Autotalleja ja ja uima-altaita kiellettiin lämmittämästä yleisiä altaita lukuunottamatta.

Liikkeiden näyteikkunavalaistus oli sallittu vain liikkeiden aukioloaikoina, eikä moottoriteitä saanut valaista. Harkinnassa oli jopa television maanantailähetysten lopettaminen. Määräykset olivat voimassa joulukuusta 1973 toukokuun 1974 loppuun, mutta yleinen 80 km/h nopeusrajoitus jäi voimaan myös kriisin jälkeen.

Öljykriisin seurauksena polttonesteiden hinnat nousivat Suomessa voimakkaasti. Tammikuussa 1974 raskaan polttoöljyn hinta nousi 2,8-kertaiseksi, kevyen polttoöljyn hinta 1,8-kertaiseksi, dieselöljyn hinta 1,4-kertaiseksi ja bensiinin hintakin neljänneksellä vain yhdessä yössä.

Öljykriisin puhjettua arvioitiin Suomen öljytalouden olevan kohtalaisen hyvin turvattu, sillä noin kaksi kolmannesta Suomessa käytetystä raakaöljystä tuotiin Neuvostoliitosta pitkäaikaisten sopimusten puitteissa.

Öljyn hinnan nousu voitiin kompensoida lisäämällä vientiä itään, kotimaisten öljynjalostamojen kapasiteetti riitti täyttämään kysynnän ja arabiöljyn markkinaosuus Suomessa oli vähäinen. Suomen öljyntuonti Neuvostoliitosta pysyikin vuonna 1973 kokonaisuudessaan miltei edellisvuosien tasolla.

Suomessa öljykriisi vaikutti eri tuotannonaloihin eri tavoin. Uusien autojen myynti laski, kun taas erilaisten energiaa säästävien laitteiden ja ratkaisujen kysyntä kasvoi.

Vaikka talouskasvun odotettiin Suomessa jopa pysähtyvän, Suomen vienti veti vahvasti ja investointitoiminta jatkui vilkkaana.

Öljykriisin vaikutukset alkoivat tuntua Suomen kansantaloudessa toden teolla vasta vuoden 1975 aikana, jolloin metsäteollisuuden vienti supistui kolmanneksella ja työttömyys lähti nousuun.

Juttu on julkaistu Suomenmaassa aiemmin lokakuussa 2023.