Pääsykokeiden järjestäminen pandemian aikaan vaatii erityisjärjestelyjä yliopistoissa
Yliopistojen pääsykokeiden järjestäminen koronarajoitukset huomioiden vaatii lisätiloja ja aiempaa enemmän valvojia.
Kokeet tulee järjestää siten, että kahden metrin turvavälit säilyvät. Kaikissa tilanteissa kampusten tilat eivät riitä. Yliopistojen rehtorineuvoston (Unifi) vararehtorikokousten puheenjohtajan Petri Suomalan mukaan esimerkiksi Turussa on turvauduttu isoihin tapahtumatelttoihin.
– Kun jakaudutaan kymmeniin tai jopa satoihin ryhmiin, niin myös valvojien määrä on huomattava, sanoo Suomala.
Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisten alojen pääsykokeet on päätetty järjestää yhtäaikaisesti Kuopion lisäksi yliopiston toisella kampuksella Joensuussa, kertoo terveystieteiden tiedekunnan opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen.
Valvonta- ja toimitsijatehtäviin on rekrytoitu henkilökunnan lisäksi opiskelijoita, jotka esimerkiksi saattavat hakijoita ulko-ovelta koetilaan. Näin taataan se, etteivät hakijaryhmät kohtaa toisiaan yliopiston tiloissa.
Sama käytäntö on Tampereen yliopiston arkkitehtuurin pääsykokeissa.
Opintopäällikkö Marleena Yli-Äyhön mukaan arkkitehtuurin pääsykokeet järjestettiin paikan päällä myös viime vuonna monesta muusta alasta poiketen. Arkkitehtuurin koe sisältää esimerkiksi piirrostehtäviä.
– Siinä vaiheessa se oli ehkä yhdenlainen pilotti, josta on ammennettu kokemuksia muihinkin kokeisiin, sanoo Yli-Äyhö.
Myös Itä-Suomen yliopiston lääketieteen toinen vaihe järjestettiin vuosi sitten lähikokeena, mutta siinä vaiheessa väkimäärää oli karsittu huomattavasti etäkokeen avulla.
Yliopistojen tämän kevään pääsykokeet haluttiin järjestää fyysisinä lähikokeina, koska etäkokeissa mahdollisen vilpin ja teknisten ongelmien mahdollisuus on hyvin vaikeaa sulkea pois.
Petri Suomalan mukaan tässä vaiheessa näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että suunnitelmia jouduttaisiin enää muuttamaan radikaalisti.
– Täytyy muistaa, että jollain tavalla verrannolliset ylioppilaskokeet järjestettiin maaliskuussa hyvin paljon vaikeammassa pandemiatilanteessa, sanoo Suomala.
Valintakokeita ei luokitella yleisötilaisuuksiksi, joten kokoontumisrajoitukset eivät koske niitä.
Yliopistot ovat itsenäisiä päätöksiä tekevien toimijoiden verkosto. Opetusvararehtorit ovat valmistelleet pääsykoelinjauksia yhdessä etukäteen, jotta hakijoiden olisi helpompi hahmottaa poikkeusajan käytännöt.
Nykyisin ylioppilastodistuksen perusteella valitaan opiskelemaan keskimäärin 50–60 prosenttia opiskelijoista. Siihen nähden todistusvalinta vähentää pääsykokeisiin osallistujien määrää Suomalan mukaan valitettavan vähän.
– Hyvin karkea arvio tästä vuodesta on se, että noin kaksi kolmasosaa hakijoista osallistuu johonkin pääsykokeeseen.
Todistusvalinnat valmistuvat vasta hieman ennen pääsykokeita tai vasta niiden jälkeen, ja lisäksi moni hakee useaan paikkaan siltä varalta, ettei tule valituksi ensisijaiseen hakukohteeseensa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen matkustusohjeiden mukaan opiskelu on sellainen välttämätön ja perusteltu syy, jonka perusteella Suomeen voi matkustaa.
Osallistuminen edellyttää omaehtoista karanteenia.
Suomalan mukaan ulkomailta pääsykokeisiin matkustavat ovat murto-osa kaikista hakijoista. Puhutaan vähemmästä kuin sadoista ihmisistä.