Pääministeri Orpo Grönlannin tilanteesta: "Suomi edistää Naton roolia arktisen turvallisuuden vahvistamisessa"
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi maanantaina, että Suomi ja muut Pohjoismaat toistivat sunnuntai-iltana tukensa Tanskalle ja Grönlannille. Grönlannin ja Tanskan asioista voivat Orpon mukaan päättää vain grönlantilaiset ja tanskalaiset.
– Suomi edistää Naton roolia arktisen turvallisuuden vahvistamisessa. Kun toimimme liittokuntana yhdessä, vahvistamme kaikkien liittokunnan jäsenten yhteistä turvallisuutta, Orpo kommentoi viestitse STT:lle.
Pääministeri lisäsi, että kaikilla valtioilla on vastuu kunnioittaa kansainvälistä oikeutta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmaisi jälleen viikonloppuna haluavansa Tanskalle kuuluvan Grönlannin osaksi Yhdysvaltoja.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pitää loppuviikosta ylimääräisen kokouksen, jossa käsitellään muun muassa Grönlannin tilannetta.
Valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoo STT:lle pitävänsä hyvänä, että Tanskaa ja Grönlantia tuetaan yhteisrintamassa Pohjoismaiden ja EU-maiden kesken.
Koskinen pitää Yhdysvaltojen toimintaa arvaamattomana. Hänen mukaansa järkevintä olisi, että arktisen alueen turvallisuusjärjestelyjen kohentamisesta keskusteltaisiin Yhdysvaltojen, Grönlannin, Tanskan ja mielellään koko Naton kesken.
– Natossa olisi hyvä keskustella asiasta suljettujen ovien takana, eikä harrastaa tällaista X-painostamista, mitä Trumpin ja lähipiirin sosiaalisen median esiintymisillä tehdään, Koskinen sanoo.
Mikäli Yhdysvallat ryhtyisi Grönlannin suhteen omaehtoisiin toimiin, vaikutukset Natolle olisivat merkittävät.
– Kyllähän se olisi aika dramaattista. Siinä tapahtuisi herkästi monenlaista eriseuraisuutta Naton sisällä. Ja tietysti Yhdysvaltojen luotettavuus muutoinkin sopimuskumppanina heikentyisi, jos se lähtisi tällaista keskeistä periaatetta, suvereniteettia tai järjestön sisäistä jäsenten keskeistä kunnioittamista vastaan toimimaan.
Koskinen ei halua spekuloida, olisiko se Naton loppu.
– Pitää vaan tehdä voitavamme, että Yhdysvallat ei lähde tämmöiselle harharetkelle.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan mukaan Yhdysvaltojen toiminnasta syntyy kuva, että kyse on imperialistisesta luonnonvarojen omiin käsiin haalimisesta. Tällä voi Koskisen mukaan olla maailmanlaajuisesti haitallisia seurauksia.
– Lähdetään voimistamaan ajatusta, että suurvallat voivat puhtaasti voiman nojalla hallita.
Valiokunta käsittelee loppuviikon kokouksessaan myös useita muita ajankohtaisia aiheita. Asialistalla on muun muassa Ukrainan neuvottelujen tilanne.
Ukrainan tukijamaiden kokous järjestetään Pariisissa tiistaina. Siihen osallistuu presidentti Alexander Stubb. Kokouksen aiheina ovat maiden tuki Ukrainalle, viimeaikainen kehitys ja neuvottelut rauhanehdotuksesta sekä seuraavat askeleet rauhanneuvotteluissa.
Lisäksi ulkoasiainvaliokunta käsittelee uudenvuodenaattona tapahtunutta Suomenlahden kaapelirikkoa ja Venezuelaa.
Myös tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta eli niin sanottu tp-utva kokoontuivat maanantaina samojen teemojen ympärillä.
Valtioneuvoston tiedotteessa kerrottiin valtionjohdon seuraavan Venezuelan tilanteen kehittymistä tarkasti.
– Suomi korostaa, että kaikilla valtioilla on vastuu kunnioittaa kansainvälistä oikeutta ja toimia sen mukaisesti, tiedotteessa sanottiin.
Lisäksi tp-utva sai tilannekatsauksen kaapelivaurioista ja keskusteli Ukrainan rauhanneuvotteluiden tilanteesta.
Ulkoasiainvaliokunnan kokous on joko torstaina tai perjantaina riippuen siitä, miten asiantuntijoita saadaan paikalle.
Venezuelan tilanteesta valiokunta haluaa kuulla muun muassa, mitä Suomi ja EU aikovat tehdä.
– Hyvä on myös päivittää, mikä on Venezuelan sisällä tilanne ja miten maassa saisi demokratiakehityksen oikealle uralle, Koskinen sanoo.
Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan lauantain vastaisena yönä paikallista aikaa ja otti kiinni maata itsevaltaisesti hallinneen presidentti Nicolas Maduron sekä tämän puolison.
Kaapelirikosta ulkoasiainvaliokunta haluaa tarkempaa tietoa käynnissä olevasta prosessista. Lisäksi se haluaa kuulla muun muassa, miten Naton operaatio on toiminut. Joulupäivän 2024 kaapelirikkojen jälkeen Nato julkisti Baltic Sentry -operaation, jonka tarkoituksena oli ehkäistä Itämerellä tapahtuvia kaapelivaurioita.