"Outoa politiikkaa" – Hallitukselle varoitus kotouttamisleikkausten seurauksista
Oppositiopuolueiden edustajat kritisoivat hallitusta kuntien jo ennestään kurjan taloustilanteen heikentämisestä sekä maahanmuuttajien työllistymisen vaikeuttamisesta, kun eduskunta käsitteli kotoutumiseen liittyvää lakiuudistusta keskiviikkona.
Hallitus haluaa lyhentää kunnille ja hyvinvointialueille maksettavan maahanmuuttajien kotoutuskorvauksen maksuaikaa kolmesta vuodesta kahteen vuoteen. Kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä osalta maksuaikaa ollaan supistamassa neljästä vuodesta kolmeen vuoteen.
Hallitus ehdottaa myös, että kunta tai työvoimaviranomainen voisi periä kotoutuja-asiakkaalta maksun käyttämättä jätetystä palvelusta, jos siitä on aiheutunut kunnalle tai työvoimaviranomaiselle tulkitsemiskustannuksia. Lisäksi alaikäisinä ilman huoltajaa tulleiden nuorten aikuistumisen tuen yläikäraja laskettaisiin 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen.
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan lakimuutoksella saavutetaan kipeästi tarvittavia julkisen talouden säästöjä. Ministeri alleviivasi eduskunnassa, että esitys ei tule olemaan ainoa kotoutumispalveluiden uudistamiseen liittyvä esitys.
Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkosen mielestä uudistus on perusperiaatteiltaan kannatettava, sillä se siirtää vastuuta kotoutumisesta maahanmuuttajalle itselleen.
Honkonen kuitenkin syytti hallitusta kuntien rahoitusperiaatteen murtamisesta.
– Nythän tässä ilman, että todellisuudessa kevennetään kuntien velvoitteita ja tehtäviä, vastuu näistä palveluista, kotouttamisen järjestämisestä, jää edelleen kunnille, mutta rahoitus pienenee.
Honkosen mukaan hallituksen olisi pitänyt keventää kuntien velvoitteita, kun se tuo eduskuntaan esityksen, joka vähentää kotoutumiseen käytettävää rahoitusta.
– Minun mielestä olisi selkeintä pitää kuntien rahoitusperiaatteesta kiinni. Eli silloin kun kuntien rahoitusta vähennetään, niin tulee myös tehtävien keventyä, ja nyt ei ole näin tapahtunut.
Kansanedustaja Olga Oinas-Panuman (kesk.) mielestä kotoutumisesta säästäminen on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa.
– Jopa itse sanotte tässä esityksessänne, että tämä johtaa todennäköisesti maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen heikentymiseen. On hienoa, että te itsekin tiedostatte, minkälaisia seurauksia tällä voi olla. Mutta outoa politiikkaa tämä minun mielestäni kyllä on.
Anne Kalmari (kesk.) totesi puolestaan, että huonosti hoidettu kotouttaminen tulee myöhemmin yhteiskunnalle kalliiksi.
Kalmarin tulkitsi, että hallitus vastustaa ja vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden, pakolaisten, ylipäätään maahantulijoiden työllistymistä.
– Mitä enemmän sinne oikeistoäärilaitaan mennään, sitä vähemmän haluttaisiin, että meillä olisi ulkomaalaisia työntekijöitä täällä. Mielestäni tämä asia pitäisi ajatella siten kuin meidän elinkeinoelämämme toivoo, että kun meillä kerran täällä maassa on muualta tulleita, niin heidän kaikkien pitäisi päästä töihin. Toivoisin, että te vaihtaisitte asennetta tässä.
SDP:n Eemeli Peltonen nosti tikun nokkaan hallituksen esitykseen sisältyvän arvion, jonka mukaan palveluiden supistaminen vaikuttaisi todennäköisesti maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen heikentymiseen.
– Esityksessä todetaan aivan oikein myös, että kotoutumistoimet tutkitusti edistävät kotoutumista ja ovat kannattavia erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa. Eikö, arvoisa hallitus, varoituskellojen pitäisi nyt soida, kun jo teidän omassa esityksessäkin suhtaudutaan tähän leikkaukseen niin varauksellisesti ja nähdään niin paljon riskejä nimenomaan siinä, että kunnat ajetaan näitä palveluitaan supistamaan?
Vihreiden Tiina Elon mukaan on Suomen etu, että jokainen maahan muuttanut saa parhaat mahdollisuudet työllistyä ja osallistua yhteiskunnan rakentamiseen.
– Tässä koulutus ja kielen oppiminen ovat aivan avaintekijöitä.
Sisäministeri Rantanen moitti opposition edustajia rahamäärän käyttämisestä kotoutumisen mittarina.
– Siltä se nyt kuulostaa, että se on se, millä mitataan, onko kotoutuminen hyvää. Onko kotoutuminen tehokasta, onko se vaikuttavaa, riippuu siitä, kuinka paljon siihen käytetään valtion rahaa. Näinhän asia ei tietenkään ole, ja nyt siihen on tulossa muutos.
Kuntatalouden osalta Rantanen näki, että kunnille tulee kannuste järjestää tehokkaampia palveluita.
– Kun sitä rahaa ei enää ole kuin se kaksi vuotta, niin pitää kahdessa vuodessa saada nimenomaan kielitaito sille tasolle, että henkilö voi pärjätä ja sitten lopulta työllistyä, ja että hän ymmärtää yhteiskunnan järjestelmän. Siihen ei voi jättää enää lillukanvarsia.
Rantasen mukaan kotouttamisen muutos aiheuttaa kunnille kannustimen tehdä asioita tehokkaammin.
– Tämä on tietenkin myöskin hallituksen toive, että kunnissa tämä otetaan huomioon eikä tuhlata ikään kuin kotoutumisesta saatavia korvauksia siten, että se ei ole tehokasta.