Oppositio syyttää puolustusministeri Niinistöä ministeriaseman väärinkäytöstä

Oppositioryhmien puheenjohtajat pyytävät pääministeri Juha Sipilää (kesk.) ja hallitusta irtisanoutumaan selkeästi puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) viimeaikaisista lausunnoista.

Neljän oppositioryhmän eli SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n puheenjohtajat Antti Lindtman, Krista Mikkonen, Aino-Kaisa Pekonen ja Thomas Blomqvist huomauttavat avoimessa kirjeessään Sipilälle, että puolustusministeri Niinistö on lyhyen ajan sisään julkisuudessa kyseenalaistanut eduskunnan toimintaa perustuslain valvonnassa ja hyökännyt historiallisen tutkimuksen kimppuun.

Lindtmanin, Mikkosen, Pekosen ja Blomqvistin mielestä on kestämätöntä, että ministeri pyrkii puuttumaan eduskunnan toimintaan erityisesti perustuslainmukaisuuden arvioinnin osalta. Heidän mukaansa ministerin valtuuksiin ei kuulu ohjeistaa eduskuntaa siitä, miten hänen ministeriönsä valmistelemaa lainsäädäntöä pitää käsitellä.

Ryhmänjohtajien mielestä Niinistö astuu vakavasti ministerinasemansa ulkopuolelle ja halventaa asiattomalla käytöksellään myös arvokasta ministeri-instituutiota.

– Käytännössä Niinistö ohjeistaa eduskuntaa, että tiedustelulait pitäisi viedä läpi välittämättä siitä, että mainittujen valtionsääntöasiantuntijoiden lisäksi muun muassa oikeuskansleri on ilmaissut huolensa perusoikeuksien turvan toteutumisesta tiedustelulainsäädännössä.

Niinistö käsittelee ryhmänjohtajien mielestä myös henkilöön käyvällä ja asiattomalla tavalla erityisesti yhtä nimeltä mainitsemaansa perustuslakiasiantuntijaa eli professori Martin Scheininia.

– Samoin on kestämätöntä, että ministeri pyrkii puuttumaan historian tutkimukseen. Ministeri ei tällaisia kantoja ottaessaan voi olla yksityishenkilö, vaan hänen sanomisiaan väkisin punnitaan ministerin ja valtioneuvoston jäsenen kannanottoina niin Suomessa kuin ulkomailla. Siksi pyydämme, että hallitus pääministerin johdolla tässä kohti ottaa selkeästi kantaa siihen, onko puolustusministeri Niinistön toiminnalla ja kannanotoilla pääministerin ja hallituksen hyväksyntä.

Pääministeri Sipilä otti asiaan kantaa jo keskiviikkona.

– Kyl­lä meil­lä on nyt ää­rim­mäi­sen tär­ke­ää, et­tä pi­de­tään en­sin­nä­kin mie­les­sä se, et­tä hal­li­tus naut­tii edus­kun­nan luot­ta­mus­ta, ei­kä päin­vas­toin. Hal­li­tuk­sen teh­tä­vä­nä ei ole oh­ja­ta edus­kun­nan toi­min­taa tai edus­kun­nan käyt­tä­miä asi­an­tun­ti­joi­ta, Si­pi­lä sa­noi toi­mit­ta­jil­le, kun hä­nel­tä ky­syt­tiin tie­dus­te­lu­la­kien ym­pä­ril­lä käy­dys­tä kes­kus­te­lus­ta ja puo­lus­tus­mi­nis­te­rin kom­men­teis­ta.

Ryhmänjohtajat puuttuvat myös puolustusministerin kannanottoon valtioneuvoston tilaamasta selvityksestä Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941-1943 palvelleiden suomalaisten sotilaiden osallisuudesta SS-joukkojen rikoksiin.

– Niinistö kommentoi selvitystä ilmoittaen pitävänsä epäoikeudenmukaisena, että suomalaisten SS-miesten päälleen heitetään ”epäilyksen varjo ilman todisteita”. Niinistön vaatii, että historiantutkimuksessa pitäisi noudattaa ”syytön kunnes toisin todistetaan”-periaatetta.

Ryhmäpuheenjohtajat huomauttavat, että puolustusministerin suututtaneessa selvityksessä on kyse historian tutkimuksesta, ei sotarikosoikeudenkäynnistä tai kenenkään yksilön syyllisyyden tai syyttömyyden selvittämisestä.

– Tällaista historiallista tutkimusta pitää voida länsimaassa tehdä ja sen tulokset pitää voida kertoa julki silloinkin, kun ne eivät ole miellyttäviä tai niistä ei saada vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Puolustusministerin kannanotosta on vaikea löytää muuta varsinaista sisältöä kuin, että Niinistö ei olisi halunnut selvitystä tai sen tuloksia, koska ne eivät vastaa hänen henkilökohtaisia mieltymyksiään.

Puolustusministerin julkinen kannanotto toisen maailmansodan aikaisten tekojen tutkimista vastaan on oppositioryhmyreiden tällaisena erittäin ongelmallinen.

– Se tulee väkisin noteerattua myös ulkomailla ja uhkaa asemoida Suomea sellaisten valtioiden joukkoon, joissa tällä hetkellä kaunistellaan toisen maailmansodan aikaista historiaa.