Oppositio pääsee hakkaamaan hallitusta "sote-sosialismista" – jättiuudistusta riepotellaan välikysymyksellä ehkä jo viimeistä kertaa
Eduskunta pääsee jälleen tiistain istunnossaan väittelemään sote-uudistuksesta opposition jättämän välikysymyksen pohjalta.
Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että kerta saattaa olla jättiuudistuksen lainsäädäntövaiheesta jo viimeinen. Toistaiseksi on ainakin mahdollisuuksien rajoissa, että uudistus läpäisee eduskunnan ennen sen jääntiä istuntotauolle kesäkuun lopulla.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi sanoi STT:lle, että valiokunnan mietinnön valmistuminen on vielä ”useamman viikon päässä”. Lohen mukaan kaikki mahdollinen aika on valjastettu käyttöön.
Jos lainsäädäntö hyväksyttäisiin kesä-heinäkuun vaihteessa, maakuntavaalit voitaisiin järjestää suunnitellusti ensi tammikuussa. Lainsäädännön hyväksymisen ja vaalien välille on nähty tarvittavan kuusi kuukautta aikaa.
Ikuisuushankkeen luonteestaan huolimatta sotea ei ole käsitelty välikysymysten pohjalta eduskunnassa kovinkaan usein.
Edellisen kerran näin tapahtui Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaudella huhtikuussa 2017. Tuolloin välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana oli nykyinen työministeri Tuula Haatainen (sd.) ja hallituksen puolesta välikysymykseen vastasi peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.).
Oppositio väittää välikysymyksessään, että hallituksen malli ei paranna suomalaisten hoitoonpääsyä, lisää kustannuksia ja hallinnollista byrokratiaa ja kasvattaa julkisen talouden kestävyysvajetta. Oppositio näkee myös hallituksen haluavan ideologisesti rajoittaa yksityistä palveluntuotantoa.
Hallituksella tuskin on mitään sitä vastaan, että sotesta väitellään välikysymyksen pohjalta kuntavaalien kynnyksellä ja uudistuksen tässä vaiheessa. Kokoomuksen takinkäännöt ja perussuomalaisen vaihtoehdon puute tulevat samalla epäilemättä juurta jaksain käsitellyksi.
Soten etenemismahdollisuudet kohenivat merkittävästi, kun perustuslakivaliokunta päätyi pitämään hallituksen sote-esitystä perusoikeuksien ja valtiosäännön näkökulmasta ongelmattomana.
Valiokunta edellytti kuitenkin joitakin muutoksia Helsingin asemaan, ulkoistamissopimusten mitätöintiin ja kuntien omaisuuden siirtoon hyvinvointialueille.
Helsingin osalta ongelmat liittyvät siihen, että se muodostaa uudistuksessa ainoana kuntana oman hyvinvointialueen. Kunnan itsehallinto on perustuslaillisesti suojatumpi kuin hyvinvointialueiden hallinto, joten Helsingin kaupunkiin kohdistuva ohjaus on rajattava tiukasti.
Perustuslakivaliokunta vaati myös täsmennyksiä yksityisten laajojen ulkoistussopimusten irtisanomis- ja mitätöintiin, koska sääntely merkitsee puuttumista sopimussuhteiden pysyvyyteen ja sitä kautta omaisuuden suojaan. Mitätöintien kynnystä pitää myös nostaa.
Valiokunta puuttui myös kuntien omaisuuden siirron korvausjärjestelyihin. Korvauksen saamisen edellytyksiä tulee täydentää niin, että edellytyksenä voi olla muukin syy kuin kunnallisveroprosentin korotustarve.
Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta välikysymyksen käsittelyn päätteeksi keskiviikkona.